Nyt on oikea hetki ripustaa linnunpönttö – Ei keväällä, vaan syksyn pimetessä

Nyt on myös oikea hetki huoltaa vanhat pöntöt. Lintuharrastaja Urpo Koponen ripustaa pönttöjä lähes läpi vuoden.

luonto
Kottaraiden pesäpönttönsä suulla.
Jarkko Riikonen / Yle

Toisin kuin koulussa on aikoinaan opetettu, ei oikea hetki linnunpönttöjen ripustamiseen olekaan keväällä muuttolintujen palatessa vaan juuri nyt, syksyn pimetessä kohti talvea. Lintuharrastaja Urpo Koponen haluaa oikaista suomalaisiin tiukasti iskostuneen ajatuksen linnunpönttöjen laittamisesta vain keväisin.

– Oikea hetki linnunpöntön ripustamiseen on juuri nyt, sillä vaikka poikaset ovat lentäneet pesästä, linnut käyttävät pönttöjä tukikohtanaan syksyn pimeinä öinä ja läpi talven. Kansakoulusta saatu oppi pöntön ripustamisesta keväällä juontaa juurensa siihen, että keväällä pöntöt pitää ripustaa ennen Afrikan muuttolintujen tuloa, Koponen sanoo.

Talvehtivat linnut, kuten varpuset ja tiaiset tarvitsevat pönttöjä mieluiten juuri syksyllä. Ne ottavat syksyllä pakkasen varalle tukikohdakseen pöntön, merkkaavat sen ja pesivät keväällä samaan pönttöön, missä ovat talvensa viettäneet. Linnut näykkivät pöntön lentoaukkoon merkin, josta muut linnut tietävät, että osoite on varattu.

– Pesäaukon merkkaaminen naputtelemalla vaikuttaisi olevan linnuille tahdosta riippumaton refleksi. Lintujen kuulo- ja näköaisti on aivan huippuluokkaa ihmisiin verrattuna, ja vaikka omin silmin ei näkisi lentoaukossa mitään merkkejä, linnut erottavat pöntön olevan jo varattu, Koponen sanoo.

Pönttöjä pitää huoltaa kesän jälkeen

Syksy on myös se hetki, kun vanhat linnunpöntöt pitäisi puhdistaa. Linnut eivät pesi likaiseen pönttöön.

– On tärkeää, että pöntöstä otetaan pois kuolleet poikaset, märäntyvät saaliseläimet ynnä muut. Huolto on tärkeää.

Koponen itse ripustaa linnunpönttöjä läpi vuoden. Sittenkin kun maassa on liikaa lunta, että puiden luokse viitsisi lähteä kahlaamaan, Koponen vie kottaraisille pönttöjä teiden varsien puihin.

Vanha ajatus pöntön ripustamisesta keväällä ei kuitenkaan ole täysin tuulesta temmattu. Kevään uusilla pöntöillä on merkitystä leppälinnuille ja kirjosiepoille eli Afrikasta Suomeen saapuville linnuille.

– Pöntöt täytyy ripustaa ennen muuttolintujen saapumista. Muuten keväisin ei saa mennä sorkkimaan pönttöjä lainkaan, Koponen sanoo.

Pönttöjä tarvitaan pesäpuiden puutteessa

Linnunpönttöjä voi tehdä omaksi ilokseen halutessaan seurata lintujen puuhia pihapiirissä. Pönttöjä kuitenkin tarvitaan oikeasti, sillä linnuilla ei tarpeeksi pesäpuita.

– Esimerkiksi kotimaakunnassani Kymenlaaksossa on luonnonmetsää 1,5 prosenttia metsistä. Se tarkoittaa, että ilman linnunpönttöjä 50-60 lintulajin kololajisto supistuisi radikaalisti. Talousmetsissä ei ole lahopuita, eikä luonnollisia pesäpaikkoja, Koponen sanoo.

Juuri nyt on käynnissä Ylen ja useiden luontotoimijoiden yhteinen ponnistus Miljoona linnunpönttöä. Kampanjan sivuilla on muun muassa ohjeita linnunpöntön tekemiseen ja oikeaoppiseen ripustamiseen.