Indonesian Bandasaarilla kasvaa Timo-nimisiä nuorukaisia, ja syynä on tämä suomalaismies

Professori Timo Kaartinen on todennäköisesti ainoa suomalainen, joka puhuu harvinaista bandan kieltä. Nyt hän on luomassa bandalle kirjakielen pohjaa.

tiede
Timo Kaartinen.
Timo Kaartinen.Jan Saikko / Yle

Pieni, noin tuhannen asukkaan Banda Elin kylä Indonesian itäosissa ei sano monellekaan suomalaiselle yhtään mitään. Harva suomalainen on siellä edes käynyt.

Mutta jos kävisi, kylän raitilla saattaisi saada muistutuksen kotimaasta: vastaan saattaisi kävellä Timo-nimisiä poikia ja nuorukaisia.

Syynä Suomessa yleisen Timo-nimen suosioon on tämä mies: Timo Kaartinen, sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Helsingin yliopistosta. Hän asui kaakkoisaasialaisessa Banda Elin kylässä puolentoista vuoden ajan 1990-luvulla ja teki paikallisiin niin suuren vaikutuksen, että jotkut heistä halusivat nimetä lapsensa Kaartisen mukaan.

Kyse on yhteisön sosiaalisesta muistista, Kaartinen selittää. Lapsille annetaan sellainen nimi, joka on sillä hetkellä ajankohtainen.

Kaartista itseään voisi luonnehtia vaikkapa bandankielisten Mikael Agricolaksi. 1500-luvulla elänyt piispa Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle. Nyt Kaartinen yrittää samaa bandalle.

Oppipoika onkin nyt opettaja

Helsingin yliopistolla Timo Kaartinen antaa kameralle puhenäytteen bandan kielestä. Hän puhuu sitä sen verran sujuvasti, että nyt moni Bandasaarilta kotoisin olevakin ottaa hänestä mallia.

Timo Kaartinen.
Timo Kaartinen kertoo videolla, miten arkitilanne Indonesian Bandasaarilla sujuu bandaksi.

Osat ovat vaihtuneet: oppipojasta on tullut opettaja.

– Se on kiusallistakin välillä, Kaartinen sanoo.

– Oma indonesian kieleni on vahvempi, mutta ihmiset pitävät kiinni siitä, että minun kanssani puhutaan bandaa. Jollain tavalla kulttuuria tutkiva antropologi on itse samaistettu tutkimaansa kulttuuriin.

Bandaa puhuu koko maailmassa arviolta 4 000–5 000 ihmistä. Kaartinen opetteli sen 1990-luvun alussa, kun muutti Banda Eliin työstämään väitöskirjaansa.

Hän päätyi kylään opettajansa innoittamana. Tämä oli tehnyt alueella omaa tutkimustaan ja kertoi, että seudulla oli vielä paikkoja, joissa perusteellista antropologista tutkimusta ei ollut tehty.

– Ajattelin, että se voisi olla hyvä alku sellaiselle tutkijanuralle, jossa aiheet vaihtuvat ja voi alkaa tutkia uusia asioita. Indonesia on iso maa. Siellä on oikeastaan kaikki mahdolliset ilmiöt, joista yhteiskuntatutkija voi olla kiinnostunut.

Bandasaarten historia on synkkä

Kiinnostava on pieni Banda Elin kyläkin.

Sen perustajat olivat liki ensimmäisiä hollantilaisen siirtomaavalloituksen uhreja, Kaartinen kertoo. Bandasaaret tunnettiin alun perin "maustesaarina" ja ne olivat ainoa tunnettu paikka, josta saatiin kahta arvokasta maustetta, muskottipähkinää ja muskottikukkaa. Siksi alue kiinnosti eurooppalaisia.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Hollanti valloitti saaret 1600-luvun alussa. Alkuperäinen väestö vietiin orjuuteen rakentamaan Jakartaa, Indonesian pääkaupunkia – tai tapettiin, professori toteaa. Jäljelle jääneet pakenivat lähiseudun muslimiyhteisöjen pariin.

Saarten kieli ja kansanperinne elävätkin näiden ihmisten jälkeläisten keskuudessa. Mutta kuten monen muun vähemmistökielen, myös bandan tulevaisuus on uhattuna, kun yhä useampi nuori siirtyy käyttämään kansallista kieltä kotipiirissäänkin, tässä tapauksessa indonesiaa.

Timo Kaartisen mukaan monella paikallisella on huoli vanhan kulttuuriperinnön katoamisesta. Sen takia Kaartinen on nyt mukana tutkimushankkeessa, jossa bandan kieltä yritetään elvyttää.

Agricolan jalanjäljillä: "Teemme samaa juttua"

Hankkeessa on mukana myös indonesialaisia oppilaitoksia ja opiskelijoita. Osa heistä osaa bandan kieltä kohtuullisesti, mutta ei kuitenkaan niin hyvin kuin saarten kylissä vakituisesti asuvat.

Timo Kaartinen.
Timo Kaartinen.Jan Saikko / Yle

Tutkimushanke on kaksivuotinen, ja se alkoi viime keväänä. Mitä projekti tarkoittaa käytännössä?

Bandalle yritetään muun muassa luoda ortografian eli oikeinkirjoituksen sääntöjä, kirjakieltä, Kaartinen vastaa. Tässä mielessä Agricola-vertaus ei ole kaukaa haettu.

– Indonesiassa on ollut voimakas pyrkimys tukea indonesian kieltä. Se on ollut kansallisen yhtenäisyyden merkki. Tällä hetkellä on kuitenkin nähtävissä, että indonesian kielen asemaa ei uhkaa mikään. On pikemminkin niin, että paikalliskieliä pitäisi puolustaa.

– Luulen, että ajattelu on muuttumassa. Monissa Indonesian maakunnissa on tehty päätös, että opetukseen voidaan lisätä paikalliskielistä ainesta. Silloin tulee ajankohtaiseksi se, että täytyy olla toimiva kirjallinen kieli.

Vaikka Agricolan lähtökohta oli eri eli uskonpuhdistus, myös hänen tavoitteenaan oli auttaa ihmisiä ilmaisemaan itseään kirjallisesti omalla kielellään, Kaartinen sanoo.

Monikielisyys on voimaannuttava asia. Se auttaa ajattelemaan analyyttisesti.

Timo Kaartinen

– Siinä mielessä teemme samaa juttua.

"Monikielisyys on voimavara"

Banda ei ole vaikea kieli, Kaartinen vakuuttaa. Hän itse puhuu sujuvasti kuutta kieltä, viittä bandan lisäksi.

Bandan kielen ja kulttuurin koruttomuus näkyy esimerkiksi siinä, että toisensa hyvästellessään bandalaiset toteavat vain: "Lähden nyt." Länsimaista poiketen he eivät hyvästele toisiaan tunteellisesti eivätkä erikseen vakuuta pitävänsä yhteyttä.

Kaartinen itse ei puhunut bandaa moneen vuoteen 1990-luvun jälkeen. Hän epäili, että oli unohtanut koko kielen, kunnes 11 vuotta sitten tapasi erään bandaa puhuvan opettajan Jakartassa.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Timo Kaartinen (keskellä) Banda Elin kylässä 2009.
Timo Kaartinen vieraili Banda Elin kylässä jälleen vuonna 2009.Elina Grundström

– Hän rupesi juttelemaan minulle bandaksi. Tuntui siltä kuin joku olisi avannut jonkinlaisen piirongin laatikon ja löytänyt sieltä kätketyn kielen. Huomasin, että pystyin puhumaan sitä, Kaartinen muistelee.

Antropologi uskoo, että monikielisyys on ihmiselle resurssi, voimavara. Se auttaa ajattelemaan analyyttisesti ja olemaan monipuolisella tavalla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

– Jollain tavalla se on voimaannuttava asia.

Entä Kaartisen mukaan nimetyt, Timo-nimiset bandalaiset? Heitä on Kaartisen tietojen mukaan tällä hetkellä viisi tai kuusi.

– Heitä tulee aika ajoin vastaan, Kaartinen sanoo ja naurahtaa.