Hyppää sisältöön

Nuoria opastetaan asumaan ihmisiksi ja välttämään häätö

Raahessa asumisneuvojan tehtävänä on opettaa nuorille elämänhallintaa: rahankäyttöä, siivoamista ja muita omillaan asumisen kannalta tärkeitä asioita.

Kun muu elämä on hallinnassa, myös omillaan asuminen sujuu. Kuva: Yle

Asunnottomuus keskittyy Suomessa kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle, mutta asunnottomia on pienemmilläkin paikkakunnilla. Esimerkiksi Raahessa oli tilastoitu viime vuonna kymmenen asunnotonta henkilöä.

– Kaikilla toimijoilla on sellainen tuntuma, että vaikka näillä henkilöillä osoite on poste restante, ihmisillä on jokin paikka missä asua, sukulaisten ja ystävien luona, sanoo Raahen kaupungin vuokra-asuntojen asumisneuvoja Mirva Kuosmanen.

Kuosmanen vakuuttaa, että kukaan ei Raahessa nuku taivasalla.

Elämänhallinta on monella hukassa

Valtakunnallisesti tarkasteltuna suurin syy asunnottomuuten on pula kohtuuhintaisesta vuokra-asunnoista. Raahessa niitä olisi tarjolla: pelkästään kaupungin vuokra-asuntoja on tyhjillään noin viisisataa.

Raahessa suurin syy asunnottomuuteen on puutteellisesta elämänhallinnasta johtuvat ongelmat asumisessa, kertoo Kuosmanen.

– On huolestuttavaa, että meillä on häiriö–häätökierteessä olevia ihmisiä, jotka eivät ole kovin motivoituneita. On ehkä tullut tavaksi, että jos jotain ongelmia tulee, niin häätö on mahdollisuus.

Häädön saaneella on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada uutta asuntoa.

On ehkä tullut tavaksi, että jos jotain ongelmia tulee, niin häätö on mahdollisuus.

Mirva Kuosmanen

– Aika äkkiä on tie käyty loppuu, kun kaikki tuntevat toisensa ja tehdään yhteistyötä toisten kanssa. Jossain määrin uuden asunnon saaminen on mahdollista, mutta on se hankalaa. Yksityiset vuokranantajat voi tietysti käydä läpi ja toivoa, että siellä tärppää.

Muita syitä asunnottomuuteen ovat akuutit tilanteet, esimerkiksi yllättävät taloudelliset ongelmat ja pysyvästi puutteelliset taidot itsenäiseen asumiseen esimerkiksi vamman tai sairauden takia.

Paukkuja ennaltaehkäisevään työhön

Raahessa asumisneuvoja ja sosiaalitoimi auttavat asumiseen liittyvissä ongelmissa. Tärkeää on puuttua asioihin jo ennen kuin ongelmia syntyy.

– Raahessa on tähän havahduttu. Vuokranantajat ovat huomanneet, että ihmisillä on puutteita asumisessa ja halutaan vaikuttaa asenteisiin jo ennen kuin on muutettu asuntoon, asumisneuvoja Mirva Kuosmanen sanoo.

Lähes kaksi vuotta asumisneuvojana työskennellyt Kuosmanen on asumishankkeen tiimoilta jalkautunut nuorten pariin.

– Lähdemme kouluille yläasteelta lukioon ja toisen asteen oppilaitoksiin kertomaan esimerkiksi rahasioista, miten ne vaikuttaa suoraan asumiseen. Puhutaan elämänhallinnasta: kuuluuko minulle tänään hyvää vai huonoa, mistä haen apua jos koko ajan ahdistaa. Sitten käydään niinkin yksinkertaista asiaa kuin siivous, läpi.

Vuokranantajat ovat huomanneet, että ihmisillä on puutteita asumisessa.

Mirva Kuosmanen

Ennaltaehkäisevällä työllä pyritään esimerkiksi estämään vuokrarästejä, ja niistä tai häiriökäyttäytymisestä johtuvia häätöjä.

– Tavoitteena on, että nuorella olisi oikeasti valmiuksia, kun hän lähtee asumaan omilleen.

Kuosmanen kertoo, että Raahessa kaikki alle 30-vuotiaat kaupungin vuokra-asunnon saavat sitoutuvat asumisneuvontaan. Hän muun muassa tekee kotikäyntejä tai tapaa nuoria muuten ja kyselee, miten heillä sujuu, ja huolehtii jopa siitä, että nuoret maksavat vuokran ajallaan.

Asunnottomien määrä laskenut vuodesta 2014

Asumisen rahoittamista ja kehittämiskeskuksen ARAn asuntomarkkinakyselyn mukaan Suomessa oli vuoden 2015 lopussa 6 785 yksinelävää asunnotonta ja 424 asunnotonta perhettä. Yhteensä asunnottomia henkilöitä oli 7 898.

Pohjois-Pohjanmaalla oli yksinäisiä ja perheellisiä asunnottomia 101, Kainuussa kolme.

Kunnittain tilastoituna vuonna 2015 Oulussa oli yhteensä 65 perheellistä tai yksinäistä asunnotonta, Raahessa 10, Haapavedellä kuusi, Kempeleessä viisi, Muhoksella neljä, Oulaisissa  ja Utajärvellä kolme, Tyrnävällä kaksi sekä Kuusamossa, Kärsämäellä ja Limingassa oli kussakin yksi asunnoton.

Kainuun kolmesta asunnottomasta Kajaanissa oli kaksi ja Sotkamossa yksi.

Asunnottomista suurin osa asuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona.

.
.