Vanha uskomus näyttääkin olevan väärä: hirvi voi syödä myös kuusta

Metsissä on suosittu kuusten istuttamista hirvituhojen pelossa. Nyt hirvet ovat kuitenkin alkaneet aiheuttaa kuusikoihin paikoin isojakin vahinkoja.

luonto
Kuopiolainen Martti Korhonen omistaa metsää Sonkajärveltä.
Hirvet aiheuttivat isot vahingot Martti Korhosen kuusikossa Sonkajärvellä.

Vanha uskomus siitä, että kuusi ei kelpaa hirvelle, ei näytä enää pitävän paikkaansa. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala sanoo, että hirvelle maistuvat edelleen parhaiten lehtipuut ja männiköt, mutta joillakin alueilla hirvet ovat oppineet myös kuusen makuun.

Tilanne on erikoinen, sillä metsien uudistusaloja on hirvien pelossa laitettu kuuselle etenkin eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Tutkijan mukaan tämä saattaakin olla syy siihen, miksi hirvi on laajentanut ruokavaliotaan.

– Kehityssuunta on todennäköisesti se, että kun parasta ravintoresurssia on vähän, aletaan siirtyä toissijaisiin syötäviin.

Matala sanoo, että kuusi ei ole todellakaan hirvelle hyvää ravintoa. Jatkossa hirvikannan tuottavuus Suomessa alkaa laskea. Tämä kehityssuunta on jo Ruotsissa ja Norjassa havaittavissa, jossa hirvikanta on vahva ja ravinto vähissä. Siellä myös taudit lisääntyvät hirvissä.

"Metsänomistajat ovat tehneet virheitä"

Hirvien aiheuttamia tuhoja kuusimetsässä
Tältä näyttää hirven kaluama kuusi.Toni Pitkänen / Yle

Sonkajärvellä metsää omistava Martti Korhonen ei aluksi uskonut hirvien olleen asialla, kun hänen kuusikossaan paljastui harmillinen metsätuho. Nyt runkoja on lahonnut neljän hehtaarin alueella ja metsikkö on hakattava kokonaan. Korhosta tämä harmittaa paljon, koska hän on itse istuttanut kuuset entiselle pellonpohjalle 42 vuotta sitten.

– Kun ne ovat lahoja, niistä ei saa mitään. 30 prosentista saa tukkia, muut menee selluksi. Harmittaa aika paljon, Korhonen manaa.

Esimerkiksi juuri Itä-Suomessa hirvituhoja on havaittu kuusikoissa tänä syksynä jo noin 1 500 hehtaarin alueella. Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen Metsäkeskuksesta laskee, että kuusituhoja on noin kymmenesosa kaikista vahingoista. Hän pitää hirvien mieltymystä kuusikoihin vakavana asiana.

– Meille tulee kansantaloudellisesti erittäin isot tappiot jos hirvikantaa ei saada alennettua ja varmasti osa metsänomistajista jättää investoimatta metsiin, jos ei saada tuhoa jollain tavalla pienenettyä.

Tyypillisin tuho on ylimmän latvakasvaimen syönti. Näistä tuhoista ei myönnetä korvausta kuusikoista lainkaan, koska kuusella puutuu lievin vaurioluokka, joka on käytössä männyllä ja koivulla, Remes sanoo.

– Metsänomistajat ovat tehneet virheitä istuttaessaan kuusta liian karuille kasvupaikoille. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa hirvet syövät karujen kasvupaikkojen kuusikot tai ainakin vaurioittavat niitä.

"Nykyisin korvauksia ei viitsitä edes hakea"

Suomen metsäkeskuksen johtava metsähoidon asiantuntija Markku Remes.
Markku Remes.Toni Pitkänen /Yle

Viime vuonna hirvituhoja korvattiin noin 1 500 hehtaarin alalta. Keskimääräinen korvattava tuho on noin 300–400 euroa hehtaarilta. Tuhoja korvataan vain yksityisten mailta, ei valtion ja yhtiöiden maille sattuneista vahingoista. Lisäksi myös yksityismailla etenkin karummilla kasvupaikoilla ja pohjoisessa Suomessa korvaukset pienenivät selvästi vuonna 2014 tehdyn lakimuutoksen jälkeen, sanoo Remes.

Remeksen mukaan nykyisin korvauksia ei usein edes viitsitä hakea niiden pienuuden takia.

Hirvikantaa Suomessa säädellään hirvitalousalueittain. Suomen Riistakeskuksen mukaan viime syksynä saatiin saaliiksi 44 100 hirveä. Alueellisten riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaan maassamme olisi 65 000–89 000 hirveä syksyn jahtikauden jälkeen. Luonnonvarakeskus kuitenkin arvioi määräksi 77 000–100 000 hirveä.

30 prosentista saa tukkia, muut menee selluksi. Harmittaa aika paljon.

Martti Korhonen

Tälle jahtikaudelle hirvenpyyntilupia on myönnetty yhteensä vajaat 42 000. Hirviä kuitenkin kaadettaneen noin 50 000, koska yhdellä aikuisen luvalla voi kaataa kaksi vasaa.