Maanviljelijä halusi eroon öljyrohmusta – uusi investointi lämmittää koko naapuruston

Kempeleessä pystytään lämmittämään kokonainen asuinalue yksityisen lämpövoimalan sivutuotteena. Maanviljelijän investoinnin ansiosta sähköyhtiö välttyy kaukolämmön rakentamiselta.

energiamarkkinat
Maanviljelijä Sami Isola rakenteilla olevan hakelämpökeskuksen edessä.
Maanviljelijä Sami Isola rakenteilla olevan hakelämpökeskuksen edessä.Päivi Köngäs / Yle

Kempeleen ylikylässä asuva maanviljelijä Sami Isola rakentaa viljakuivuriansa varten hakelämpökeskusta, josta riittää kaukolämpöä myös läheiselle Metsärinteen asuinalueelle.

Meidän päätarve energialle on 1,5 kuukautta syksyisin, kun viljaa kuivataan. Sama laitteisto olisi ollut 10,5 kuukautta jouten.

Sami Isola

Maanviljelijä itse tarvitsee noin 500 kilowatin hakelämpökattilaa vain lyhyen aikaa vuodesta, joten hän pystyy sivutoimena pitämään lämpimänä myös naapuruston talot.

– Meidän päätarve energialle on puolitoista kuukautta syksyisin, kun viljaa kuivataan. Sama laitteisto olisi ollut lähes koko vuoden jouten, joten aloin miettiä sille hyötykäyttöä.

Energiayhtiö välttyy kaukolämmön rakentamiselta

Isolan voimalahanke sattui sopivaan saumaan, sillä Oulun Seudun Sähkö on suunnitellut Metsärinteen alueen kytkemistä kaukolämpöverkkoon. Sitä varten olisi pitänyt rakentaa yli kahden kilometrin mittainen yhdysputki Kempeleen pääverkosta Metsärinteelle, kertoo Oulun Seudun Sähkön toimitusjohtaja Risto Kantola. Pitkän yhdysputken rakentaminen olisi ollut edessä ensi kesänä.

– Nyt riittää kun rakennetaan noin 300 metrin yhdysputki Sami Isolan voimalaan.

Isolan voimala alkaa tuottaa kaukolämpöä maaliskuussa. Rakenteilla olevasta hakevoimalasta riittää lämpöä arviolta 50-60 omakotitaloon.

– Se riittää kattamaan koko Metsärinteen alueen tarpeen, Kantola kertoo.

Viljakuivuri rohmuaa öljyä kymmeniä litroja tunnissa

Lämpö Metsärinteen alueen taloihin tuotetaan tällä hetkellä sähkökattilan ja vanhan öljylämpökeskuksen avulla. Ne poistetaan käytöstä hakevoimalan valmistuttua. Oulun Seudun sähkössä öljyn käytöstä halutaan muutenkin päästä vähitellen eroon.

Viljakuivuri vie kuivausaikana 70 litraa öljyä tunnissa. Öljy on vielä nyt halpaa, mutta pitkässä juoksussa hake tulee paljon halvemmaksi.

Sami Isola

Myös Isolan motiivi uuden hakelämpövoimalan rakentamisessa piilee öljyssä.

– Viljakuivuri vie kuivausaikana 70 litraa öljyä tunnissa. Vuodesta riippuen polttoöljyä palaa siihen 10 000-20 000 litraa ja hallin lämmitys tähän päälle. Öljy on vielä nyt halpaa, mutta pitkässä juoksussa hake tulee paljon halvemmaksi.

Kempeleessä totuttu erikoisiin energiaratkaisuihin

Kantolan laskelmien mukaan kokonaiskustannukset sekä pitkän yhdysputken rakentamisessa että kaukolämmön ostamisessa Isolalta ovat suurin piirtein yhtä suuret.

– Kaukolämmön ostolla halutaan myös tukea paikallista yrittäjyyttä, Kantola perustelee yhteistyötä Isolan kanssa.

Maatila kohtuullisen isona kaukolämmön tuottajana on Energiateollisuus ry:n mukaan Suomessa vielä harvinaisuus. Kempeleessä ollaan kuitenkin totuttu erilaisiin energiaratkaisuihin, sillä kunnasta löytyy myös ekokylä, joka ei kuulu normaaliin sähköverkkoon.