Kansanedustaja Hanna Kosonen: Suomeen kymmenkerroksisia puutaloja Ruotsin malliin

Savonlinnalainen kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) ajaa puurakentamisen asiaa. Ensimmäiseksi olisi purettava puurakentamiseen liittyvää sääntelyä.

politiikka
Asuntomessujen periskooppitorni on Sedun talonrakennusopiskelijoiden rakentama.
Seinäjoen asuntomessualueelle rakennettiin maamerkiksi puinen periskooppitorni. Torni kilpailee Vuoden puupalkinnosta 2016.Pasi Takkunen / Yle

Helsingin Hernesaaren rantaan valmistunut puusälepintainen Löyly (siirryt toiseen palveluun) kilpaili tämänvuotisesta arkkitehtuurin Finlandia-palkinnosta. Vuoden Puupalkintoa (siirryt toiseen palveluun) tavoittelee Löylyn lisäksi seitsemän muutakin puurakentamisen taidonnäytettä Ruoveden seurakuntakeskuksesta Seinäjoen asuntomessualueelle nousseeseen periskooppitorniin.

Viimeisen vuosikymmenen aikana puurakentamiseen on kannustettu Valtakunnallista puurakentamisohjelmaa myöten. Syyskuussa 2015 päättyneen ohjelman tavoitteena oli pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa.

Kansanedustaja Hanna Kosonen työskenteli puuarkkitehtuuriyhdistyksen toiminnanjohtajana runsaat kymmenen vuotta sitten. Tuolloin tilanne oli hänen mukaansa "katastrofaalinen".

– Nyt on saatu tahtotilaa paremmaksi, tilanne on otollisempi puurakentamisen edistämiseen, hän sanoo.

Rakennussääntelyä, tässä tapauksessa sen purkamista, mietitään muun muassa ympäristövaliokunnassa, jonka jäsen Kosonen on. Hänen mukaansa puurakentaminen on lähellä myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) sydäntä.

"Suomessa puu palaa nopeammin kuin Ruotsissa"

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomella on aikamoinen takamatka kirittävänä puurakentamisessa, kansanedustaja Kosonen sanoo. Vuosikymmenten betoni- ja teräsrakentamisen jäljiltä lainsäädännössä riittää kehitettävää materiaalineutraaliin suuntaan.

– Paloturvallisuuteen liittyen Suomessa puu palaa nopeammin kuin Ruotsissa, mikä tuskin pitää paikkansa, mutta sääntelyn osalta se näin tekee. Tämän suhteen olisi ehdottomasti saatava se Ruotsin tasolle, Kosonen sanoo.

Ruotsissa on myös mahdollista rakentaa kymmenkerroksisia puurakenteisia taloja, Suomessa vain kahdeksankerroksisia. Kosonen päivittäisi lainsäädäntöä pohjoismaiselle tasolle tässäkin asiassa.

Tällä hetkellä puurakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on noin 40 prosenttia. Pientaloista puurakenteisia on yli 80 prosenttia, mutta kerrostaloista vain runsaat viisi prosenttia. Kosonen toivoo lukujen kasvavan tuntuvasti.

Valtiovalta voi tehdä oman osansa lainsäädännön parissa, mutta Kososen mukaan päätösvalta on pitkälti kunnissa. Puurakentamista voidaan suosia esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, kun rakennetaan vaikkapa kouluja tai korjataan vanhoja rakennuksia.

– Kaavoituksen suhteen voidaan vaatia kaavaan puurakenteisia taloja. Kunnissa pitäisi lisätä puurakentamisen osaamista valvonnan puolella, että uskalletaan lähteä projekteihin, sanoo Kosonen.

Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.)
Kansanedustaja Hanna Kosonen.Juho Liukkonen / Yle

Arkkitehdeilta löytyy osaamista, muut tarvitsevat koulutusta

Jos lainsäädäntö on jäänyt kehityksestä jälkeen, niin sama koskee Hanna Kososen mukaan puurakentamiseen liittyvää osaamista.

– Rakennusarkkitehtipuolella on varmasti osaamista, mutta mutta esimerkiksi kaavoitukseen täytyy saada lisää osaamista, jotta kysyntä lähtee vetämään, jotta osataan niitä taloja tehdä oikealla tavalla.

Kosonen on tehnyt yhdessä kansanedustajakollegansa Petri Honkosen (kesk.) kanssa kirjallisen kysymyksen opetusministerille, jossa he toivovat satsausta puurakentamiseen liittyvään koulutukseen. Juuri osaamisen suhteen edessä on pitkä tie.

– Tietysti täydennyskoulutus on tärkeä asia. Tietysti uutta sukupolvea pitäisi saada koulutettua alan vahvoiksi ammattilaisiksi. Sellaisia koulutussuuntia toivoisin todella, sanoo Kosonen.

Talonrakennuspuuta Suomesta Saksaan?

Osaamisen päivittämisessä kestää pitkään, rakennuskannan päivittymisestä puhumattakaan. Vientiteollisuus sen sijaan kykenee nopeampiin liikkeisiin, ajattelee Hanna Kosonen. Pohjoismainen pitkään kasvanut ja luja puu soveltuu erinomaisesti puurakentamiseen, joten miksei se olisi myös loistava vientituote.

– Saksassa ja Skotlannissa puurakentaminen on aallonharjalla, erittäin trendikästä, ja sitä ajatellaan myös terveystekona ja lisäksi puu on erittäin kaunista. Nämä perusteet jos mitkään olisivat hyviä vientivaltteja. Tätä kaikkea potentiaalia, mitä Suomesta löytyy, ei ole vielä mitenkään käytetty, kansanedustaja Hanna Kosonen summaa.

_Korjaus 20.10.2016 klo 15.30: Puurakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on noin 40 prosenttia, ei kymmenen prosenttia, kuten jutussa aiemmin väitettiin. _