Päiväkotien äänentaso nousee usein hälyttävän korkealle – lapsille tulisi opettaa vuorovaikutustaitoja

Päiväkotien työntekijät altistuvat työssään usein kovalle melulle, joka voi aiheuttaa stressiä. Melua voitaisiin vähentää yksinkertaisilla keinoilla.

kuulo
Lapset leikkivät päiväkodissa.
Päiväkotien melua voitaisiin vähentää esimerkiksi akustiikalla sekä lapsia opettamalla.Mika Ranta

Tutkimuksissa on todettu, että päiväkodeissa työskentelevillä on keskivertoa enemmän kuulon alenemaan sekä äänen käyttöön liittyviä ongelmia: kyhmyjä äänihuulissa ja ylähengitysteiden oireita, kertoo Lastentarhaopettajaliiton järjestöpäällikkö Harri Myllynen.

– Jos melu työskentelytiloissa on korkea, niin omaa äänenkäyttöään joutuu tehostamaan ja puhumaan voimakkaammin, Myllynen selvittää ongelman syytä.

Stressistä voi aiheutua myös pahaa oloa, joka voi vaikeuttaa töihin lähtöä ja siitä voi seurata työpoissaoloja.

Tapani Ollila

Asiaa on tutkittu myös Työterveyslaitoksen toimesta. Päiväkodeissa melutaso voi nousta jopa 80–85 desibeliin.

– Melua aiheuttavat etenkin pukeutumistilanteet ulos lähdettäessä, vanhempi asiantuntija Tapani Ollila Työterveyslaitokselta kertoo.

Fyysisten seurausten lisäksi melulle altistuminen voi aiheuttaa myös psyykkisiä oireita.

– Melulle altistuminen voi aiheuttaa myös stressiä, Ollila sanoo.

Ollila kertoo, että etenkin päiväkodissa työskentelevät altistuvat melun aiheuttamalle stressille, sillä työntekijöiden on rekisteröitävä ympärillä tapahtuvia ääniä varmistaakseen, ettei kenelläkään ole hätää.

– Aivot hakevat merkityksiä ihmisen kuulemille äänille, Ollila valottaa melusta syntyvän stressin taustaa.

Toisaalta kovempikaan melu ei välttämättä aiheuta samanlaista stressiä, jos ihmisen ei tarvitse jatkuvasti miettiä, mikä äänen aiheuttaa. Osalle päiväkodin työntekijöitä melulle altistuminen voi aiheuttaa stressiä nopeastikin.

– Stressistä voi aiheutua pahaa oloa, joka voi vaikeuttaa töihin lähtöä ja siitä voi seurata työpoissaoloja, Ollila sanoo.

Ongelmien taustalla myös suuret ryhmäkoot sekä epäsopivat tilat

Myllysen mukaan yksi syy ongelmaan ovat päiväkotien suuret ryhmäkoot.

– Lapsiryhmät ovat kohtuuttoman suuria myös tästä näkövinkkelistä ajatellen.

Toisena syynä ongelmaan Myllynen näkee epäsopivat tilat.

– Kaikki päiväkodit eivät vastaa siihen huutoon, miten akustisesti voidaan tällä hetkellä hyvin tiloja rakentaa. Rahaa ei tahdo olla, niin pienemmätkään peruskorjaukset eivät ole kauhean yleisiä.

Myllynen on itse toiminut aiemmin sekä lastentarhaopettajana että päiväkodin johtajana. Hän mainitsee käytännön ongelmaksi myös sen, että lapsiryhmät sekä heidän käyttämänsä tilat ovat liian suuria.

Meluun voitaisiin vaikuttaa myös akustisilla keinoilla, kuten tekstiileillä. Myllysen mukaan tekstiileiden käyttö on kuitenkin osin ongelmallista.

– Matot taitavat olla aikalailla pannassa tällä hetkellä päiväkodeissa, koska nehän kiusaavat sitten puhtaanapitoa ja ovat myös työturvallisuusriski.

Myös Työterveyslaitoksen Tapani Ollilan mukaan akustiikkaan satsaamalla ongelmaan saataisiin helpotusta.

– Etenkin hälyä voitaisiin vähentää materiaalivalinnoilla.

Ollilan mukaan remontit akustiikan parantamiseksi ovat kuitenkin kalliita, eikä niihin välttämättä haluta satsata rahaa.

Aikuisten pitäisi näyttää esimerkkiä

Melun hallinta vaatii osaamista myös henkilökunnalta.

– Se on osaltaan kiinni myös siitä, mikä henkilökunnan osaamisen taso ja lapsiryhmän hallinta on, Lastentarhaopettajaliiton Myllynen sanoo.

Yhtenä ratkaisuna päiväkotimelun hallintaan Myllynen näkee rakenteelliset ratkaisut. Useilla pienillä tiloilla on kuitenkin omat ongelmansa.

Meillä on se tärkein rooli, miten me vuorovaikutuksessa toisten kanssa olemme ja siihen eivät liity huutaminen ja karjuminen, vaan keskustelu normaalilla äänellä.

Harri Myllynen

– Kysymys kuuluu, kuinka henkilökuntaa riittää toteuttamaan toimintaa useassa tilassa.

Aikuisten pitäisi näyttää lapsille esimerkkiä sosiaalisissa tilanteissa toimimisesta.

– Kauhean monesta suusta kuuluu, että tietty yleinen levottomuus on viime aikoina lisääntynyt, mutta en lähde arvioimaan sitä, mitkä ne syyt siellä taustalla ovat, Myllynen sanoo.

Hän muistuttaa, että vanhempien sekä muiden ihmisten antama esimerkki on lapsen kehityksessä ja mallioppimisessa merkittävä.

– Oli sitten päiväkodin työntekijä, lapsen vanhempi, ystävä, tuttava tai naapuri, niin kyllähän meillä on se tärkein rooli; miten me vuorovaikutuksessa toisten kanssa olemme ja siihen eivät liity huutaminen ja karjuminen, vaan keskustelu normaalilla äänellä.

Mikäli huutamista ja meluamista ilmenee, pitäisi päiväkodin henkilökunnan Myllysen mukaan puuttua asiaan.

– Siinä kohtaa työntekijöiden tehtävä on yrittää näyttää mallillaan, ettei tarvitse käyttää voimakasta ääntä.

Liikennevalot melulle

Vanhempi asiantuntija Tapani Ollila mainitsee toimivaksi keinoksi joissakin paikossa käytössä olevat, melusta varoittavat liikennevalot.

– Lapsille pitää opettaa niiden merkitys ja reagoida niihin, jotta ne toimivat, Ollila muistuttaa.

Melu pitäisi pystyä ehkäisemään jo ennakolta.

– Jos opettaja on siinä tilanteessa, että joutuu korottamaan ääntään ja käskemään lapsia olemaan hiljaa, niin ollaan jo vähän väärällä ladulla, Myllynen sanoo.