1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Väitös: Yläkouluikäinen kaipaa vanhemman rohkaisua

Yläkouluikäinen odottaa vanhemmalta kiinnostusta koulumenestykseen sekä tukea vaikeuksien keskellä. Tutkija Tuomo Virtasen väitöskirjatutkimuksen mukaan on virheellistä ajatella, että yläkouluikäinen hoitaisi koulun itsenäisesti.

Kuva: Jani Ilola / Yle

Kouluun liittyvät tunneperäiset kokemukset ovat yläkouluikäisille tärkeitä – yksi tärkeimmistä on vanhemman tuki. Tämä selviää perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavasta erityispedagogiikan väitöskirjasta, joka koskee yläkoululaisten kouluun kiinnittymistä.

– Vanhempien roolia pitäisi kyllä korostaa, sillä heillä on yläkoululaisten elämässä ja koulunkäynnissä erittäin tärkeä merkitys, vaikka usein ajatellaankin, että yläkouluikäinen hoitaa sen jo itse, väitöstutkija Tuomo Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan merkitykselliseksi asian tekee se, että vanhempien tärkeyttä korostavat oppilaat itse.

–  Sosiaalinen tuki riittää: ollaan kiinnostuneita, miten oppilaalla menee, jos tulee vaikeuksia, pitäisi jaksaa rohkaista. Se ei edellytä akateemista tukea eli auttamista fysiikaan tehtävissä tai englannin kieliopissa.

Virtasen tutkimukseen osallistui 15:n koulun oppilaita ympäri Suomea. Vuosina 2010 ja 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan kokonaisuutena oppilaiden kiinnityminen kouluun oli verrattain hyvällä tasolla.

Ilahduttavana tutkija pitää sitä, että erot koulujen välillä olivat erittäin pienet.

Parannettavaa oppilaiden ja opettajien suhteessa

Kouluun kiinnittyminen on tutkijan mukaan moniulotteinen käsite. Hän kuvaa sitä sateenvarjoksi, jonka alle kootaan oppilaan kouluun liittyviä kokemuksia. Se tarkoittaa siis niin viihtymistä, ahkerointia koulutehtävissä, koulusta nauttimista, hyväksytyksi tulemisen tunnetta ja koulunkäynnin arvostamista.

Virtasen mukaan tarkastelemalla kiinnittymistä saadaan tarkempaa tietoa koululaisten hyvinvoinnista kuin mittaamalla pelkkää kouluviihtyvyyttä. Tutkija haluaisi muutenkin problematisoida kouluviihtymisen termiä, ja sitä, mitä se oikein mittaa.

– Minulla on jotenkin sellainen ajatus, että kouluviihtyminen kuvaa, että onko koulussa välittömästi kivaa tai ei. Kouluuun kiinnittymisellä käsitetään toiminnallista tekemistä ja toisaalta myös tunneperäistä kiinnittymistä.

Virtanen perehtyi väitöskirjassaan myös kansainvälisiin julkaisuihin, joiden mukaan hyvin kouluun kiinnittyneillä oppilailla on ennen kaikkea hyvä suhde opettajaan. Oppilas-opettaja -suhteet tutkija näkeekin selvimpänä parannuskohteena suomalaisissa kouluissa.

Siinä työssä tutkijan mielestä korostuvat opettajan vuorovaikutustaidot: oppilaan kouluun kiinnittyminen paranee, jos häneen saadaan luotua hyvä suhde.