1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. korkeakoulut

Kannattaako valtion myydä omaisuuttaan korkeakoulujen rahoittamiseksi? Professori: ”Ei kukaan hoida talouttaan näin järjettömällä tavalla”

Talousasiantuntijoiden mielipiteet parhaasta tavasta tukea koulutusleikkauksista kärsineitä korkeakouluja ovat jakaantuneet.

korkeakoulut
Opiskelija valitsee usein lähikorkeakoulun opinahjokseen. Kuvassa Tampereen yliopiston opiskelijoita.
Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Yliopistojen edustajat eivät usko hallituksen suunnitteleman korkeakoulujen pääomittamisen paikkaavan koulutusleikkausten jättämiä jälkiä, mutta hallitus on ollut haluton lisäämään valtion menoja suoran budjettirahoituksen avulla.

Pääomien haaliminen budjettikehyksen ulkopuolelta on eräänlainen kompromissi, jossa vaihtoehtoina on esimerkiksi valtion omistusten suora lahjoittaminen yliopistoille tai valtion omaisuuden myymisestä saatavien rahojen siirtäminen yliopistojen käytettäväksi.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää yliopistojen pääomittamista sinänsä järkevänä ajatuksena, mutta hänen mielestään valtion omaisuuden myymistä pitäisi käsitellä erillisenä kysymyksenä eikä sitä tulisi kytkeä yliopistojen rahoitustarpeeseen.

– Se on tietyllä tapaa kaunis ajatus, että laitetaan valtion tase töihin ja muutetaan yhdenlaista varallisuutta pääomaksi koulutusjärjestelmässä. Sitä pitäisi kuitenkin tarkastella erikseen, onko valtion järkevää omistaa näitä yrityksiä ja saavuttaako se sillä jotain päämääriä, Kuoppamäki sanoo.

Leikkausten peruminen poliittisesti vaikeaa

Danske Bankin syyskuussa julkaisemassa suhdannekatsauksessa (siirryt toiseen palveluun) hallitusta kehotetaan harkitsemaan lisäinvestointeja muun muassa tutkimukseen ja koulutukseen lainarahalla. Pääekonomisti Kuoppamäki pitää ajankohtaa suotuisana rajatulle lisävelkaantumiselle, sillä valtionlainojen korot ovat tällä hetkellä niin alhaalla, että tehtävien investointien tuoton ei tarvitsisi olla kovin kummoisia ollakseen kannattavia.

– Jos Suomi haluaa pysyä korkean osaamisen maana, meidän panostusten tutkimusmaailmaan täytyy olla vähintään samalla tasolla kuin Ruotsissa, Kuoppamäki sanoo.

Helsingin yliopisto.
AOP

"Vaikea nähdä järkeä"

Valtionyhtiöihin perehtynyt Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma ei innostu yliopistojen pääomittamisesta valtion omaisuutta myymällä.

– Taloudellisesti tässä on vaikea nähdä minkään valtakunnan järkeä. Hukataan tuottavaa omaisuutta silloin, kun olisi mahdollisuus ottaa nollakorkoista tai miinuskorkoista lainaa jos ja kun sitä johonkin hyödylliseen tarkoitukseen saa. Ei kukaan yksityishenkilö tai yritys hoida talouttaan näin järjettömällä tavalla, Kuisma kritisoi.

Vaikea poliittinen U-käännös

Tuoreen talousnobelistin Bengt Holmströmin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän ja professori Sixten Korkmanin budjettiriihen alla hallitukselle antamissa suosituksissa realistisimpana vaihtoehtona kuitenkin pidetään valtion pääomasijoituksia korkeakouluihin. Kyse on myös siitä, mikä on poliittisesti mahdollista, Vihriälä sanoo.

– On hirveän vaikeaa lisätä juoksevaan rahoitukseen isoja määriä nopeasti, kun niistä on juuri leikattu. Siitä olisi vaikea päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen ja toisaalta lisäys näkyisi välittömästi valtion ja julkisen sektorin alijäämässä, jolle on asetettu tiukat tavoitteet, Vihriälä kertoo.

"Noin miljardin euron panostus"

Hallituksen talouspolitiikkaa seuraa muun muassa talouspolitiikan arviointineuvosto, joka viime viikolla valtiovarainvaliokunnalle jättämässään lausunnossa (siirryt toiseen palveluun) esitti huolensa siitä, että hallitus on lipsumassa säästötavoitteistaan. Vihriälä ei pidä talouspolitiikkaa vielä liian löysänä, mutta huomauttaa pelivaran olevan vähissä.

Myös ETA-alueen ulkopuolisille maksaville opiskelijoille luotavan koulutusohjelman alkuinvestoinnin voisi ehkä rahoittaa pääomasijoituksella.

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä

– Ei tämä nykyinen kehitys ole hallitukselta vielä mikään suuri synti, mutta kyllä tässä kannattaa katsoa tarkkaan, mihin ne voimavarat käyttää.

Vihriälän mukaan puhutaan noin miljardista eurosta, että sijoituksella olisi oikeaa merkitystä.

Opiskelijoita kirjastossa.
Marja Väänänen / Yle

– Korkeakoulut voivat päättää, käyttävätkö sen johonkin tieteellisen infrastruktuurin rakentamiseen tai hankkimiseen, vai pitävätkö ne sitä finanssisijoituksena, jolla saadaan vuotuista tuottoa. Myös ETA-alueen ulkopuolisille, maksaville opiskelijoille luotavan koulutusohjelman alkuinvestoinnin voisi ehkä rahoittaa pääomasijoituksella, Vihriälä sanoo.

Siihen, tapahtuuko pääomitus myymällä valtion omaisuutta ja antamalla rahaa yliopistoille vai esimerkiksi suoraan valtion omistamia osakkeita yliopistoille lahjoittamalla, ei ekonomistikolmikon hallitukselle antamassa muistiossa (siirryt toiseen palveluun) oteta kantaa.

– Jos asia menee eteenpäin, valtion kannattaa valmistella se huolellisesti ja pohtia, mikä on fiksua, Etlan Vihriälä tyytyy toteamaan.

Osakestrategi: Edessä miljardiluokan myynnit, jos lupaukset lunastetaan

Yksityissijoittajien Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju pitää valtion omaisuuden myymistä lähtökohtaisesti hyvänä asiana, mutta huomauttaa, että poliitikot ovat korvamerkinneet valtion omaisuusmyynnit jo useaan hankkeeseen. Velkaantumista Oksaharjun mielestä pitää varoa, sillä nykyinen alhainen korkotaso heijastelee enemmän keskuspankkien löysää rahapolitiikkaa kuin Suomen maksukykyä.

– On puhuttu, että kärkihankkeisiin saadaan rahoitus valtion omaisuuden myynnillä ja nyt lisäpanostukset yliopistojen pääomittamiseen. Samaa omaisuutta ei voi moneen kertaan myydä. Tosiasiassa on joko ryhdyttävä suuriin miljardiluokan myynteihin tai rahoitettava velkaantumalla jokin näistä uusista avauksista, Oksaharju sanoo.

Oksaharjun mukaan yliopistomaailmaan investoiminen tuottaa kuitenkin lähtökohtaisesti kasvua, jonka rahoittaminen valtion omaisuuden myynneillä on järkevää. Aiempina vuosina lihoiksi on laitettu myös omistuksia, joista saatava tuotto on Oksaharjun mukaan mennyt vanhojen rakenteiden ylläpitoon kannattavien investointien sijaan.

Valtiolla on olemassa hyvin tuottavia osakepapereita. Jos valtio ei nyt itse mitenkään kykene nauttimaan näistä tuloista niin se voisi antaa suoraan näitä Fortumin, Metson ja Sammon valtionomistuksia yliopistoille, joista ne saisivat kohtuullisen hyvää osinkotuottoa.

Professori Markku Kuisma

– Aina kun valtion omaisuutta myydään, niin lähdetään yleensä myymään parhaasta päästä, jotta yksityinen pääoma kiinnostuu. Valtio on myynyt esimerkiksi Teliaa ja Sampoa, ja näistä on menetetty osinkotuotot pysyvästi, Oksaharju sanoo.

Professori Markku Kuisma puolestaan pitää valtion omistusten myyntiä ideologisena valintana, joka ei ole taloudellisesti perusteltavissa. Yliopistojen pääomittamisessa hän siirtäisi mieluummin valtion omistamia osakepapereita suoraan yliopistolle ilman välivaiheita, joista syntyisi ylimääräisiä kustannuksia.

– Valtiolla on olemassa hyvin tuottavia osakepapereita. Jos valtio ei nyt itse mitenkään kykene nauttimaan näistä tuloista niin se voisi antaa suoraan näitä Fortumin, Metson ja Sammon valtionomistuksia yliopistoille, joista ne saisivat kohtuullisen hyvää osinkotuottoa, Kuisma ehdottaa.

Yliopistojen pääomittamista valmisteleva työryhmän esitysten on tarkoitus olla valmiina kevään kehysriihessä.

Lue seuraavaksi