Rehtori: Koulumaailmassa moni lahjakkuus jää tunnistamatta

Vantaalaisen Mercuria-kauppaoppilaitoksen rehtori ei mielellään puhuisi lainkaan ongelmanuorista. Kyse on hänen mukaansa siitä, että nuoret ovat erilaisia oppijoita.

A-studio
Rehtori Tiina Immonen.
Rehtori Tiina Immonen.Yle

Maanantain A-studiossa vierailleen rehtori Tiina Immosen koulussa on kehitelty menetelmää oppilaille, joille perinteinen opiskelu ei syystä tai toisesta istu.

Joustava toiminnallinen pedagogiikka -nimellä kulkevassa menetelmässä ei esimerkiksi ole ryhmäkohtaista lukujärjestystä vaan lähtökohtana ovat opiskelijan tarpeet ja niistä kumpuavat joustot. Sitä käytetään koulussa monista eri syistä.

– Opiskelijat voivat olla käytöshäiriöisiä, voi olla masentuneisuutta tai päihdeongelmia, vakava kiusaamistausta tai huippu-urheilija, joka ei pysty käymään viitenä päivänä viikossa sillä tavalla, kuin olemme lukujärjestyksen hänelle laatineet.

Nuorisotakuu toi Immosen mukaan paljon uusia opiskelijoita mukaan tutkintoa suorittamaan. Samalla myös oppimisvalmiuksiin tuli suurempaa kirjoa.

"Kaikki eivät ole teoreetikkoja"

Immosen mukaan hänen koulussaan opiskelija voi itse vaikuttaa etenemistahtiinsa sekä opiskelutapoihin, sillä opetus on eriytettyä. Oppilaitoksessa puhutaan toiminnallisesti lahjakkaista nuorista.

– Kaikki eivät ole teoreetikkoja eivätkä akateemisilla valmiuksilla varustettuja, mutta ovat hyvin näppäriä esimerkiksi oppimaan tekemällä, Immonen summaa käsitettä.

Hänen mukaansa koulumaailmassa tunnistetaan vain perinteisiä lahjakkuuksia kuten matemaattisia kykyjä ja kielellistä lahjakkuutta. Moni lahjakkuus jää siksi tunnistamatta.

– Yritämme korostaa, että jokainen on arvokas ja jokainen on lahjakas, mutta se vain joidenkin kohdalla vie vähän enemmän aikaa, Immonen summaa.

Tekstiviestejä oppilaille

Jos oppilasta ei kuulu kouluun, Immosen koulussa hän saa tekstiviestin tai Facebook-viestin. Toisinaan oppilaita haetaan jopa kotoaan. Tärkeintä on kuitenkin positiivinen vire.

– Usein, kun opiskelija on ollut paljon poissa, ja sitten kun hän vihdoin tulee kouluun, yleensä alkaa saarna, että "Missä sinä olet ollut? Olet ollut näin paljon poissa. Nyt olet näin paljon jäljessä."

– Me olemme kääntäneet tämän positiiviseksi. Kun saamme tällaisen oppilaan tulemaan kouluun näiden tekstiviestien jälkeen, sanomme, että "Hienoa kun tulit. Tulisitko huomennakin?".

Näin koulussa pyritään madaltamaan kynnystä tulla takaisin mukaan poissaolojen jälkeen.

Mukana myös vastuuta

Nuori oppii Immosen mukaan myös työelämäntaitoja, vaikka joustavuus voi vaikuttaa melkoiselta.

– Tässä joutuu ottamaan vastuun omasta oppimisestaan. On helpompaa olla isossa ryhmässä tekemättä mitään.

– Silloin kun oppilas saa henkilökohtaista ohjausta, hänelle asetetaan tavoitteet, että hän valitsee itse missä järjestyksessä opiskelee ja milloin, vastuu kasvaa vapauden myötä. Se on ihmeellinen juttu. Sitä kannattaa oikeasti kokeilla, koska se toimii.

Joustavaan pedagogiikkaan osallistuu Immosen mukaan hänen koulussaan noin 150 opiskelijaa 700:sta.