Hyppää sisältöön

Helsinki vähentää turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuspaikkoja – kaupunki lopettaa myös säilöönottopalvelut

Kaupunki vähentää turvapaikanhakijoiden majoituskapasiteettia. Helsinki sitoutuu ylläpitämään vastaanottokeskuksia vuoteen 2021 asti, jolloin voidaan päättää jatkaako kaupunki vastaanottokeskustoimintaansa.

Kuva: Antti Kolppo / Yle

Helsinki vähentää turvapaikanhakijoiden majoituskapasiteettia. Helsinki sitoutuu järjestämään vastaanottopaikan noin 450 turvapaikanhakijalle vuoteen 2019 asti. Tuosta eteenpäin vuoteen 2021 asti majoitusta pitää riittää enää vain 246 turvapaikanhakijalle.

Kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin kaupungin ja Maahanmuuttoviraston sopimuksen eilen maanantaina.

Sovittu majoituspaikkojen määrä perustuu vastaanottokeskusten vuokrasopimuksiin: Kaarlenkadun toimipisteen vuokrasopimus päättyy toukokuun lopussa vuonna 2019 ja Uudenmaankadun toimipisteen 24. lokakuuta 2021.

– Turvapaikanhakijoiden tilanne muuttui hyvin radikaalisti viime vuonna. Jokainen muutos on neuvoteltu erikseen, mutta tämä uusi sopimus tavallaan kerää koko tilanteen yhteen, selittää sopimusta Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikö Ilkka Haahtela.

– Tästä sopimuksesta yritetään pitää kiinni puolin ja toisin hyvin tiukasti kiinni. Nyt meillä on nyt selkeät jatkoaskelmerkit kun vastaanottotoimintaa tarvitaan enemmän tai vähemmän.

Siinä vaiheessa kun kaupungin velvoite tuottaa vastaanottopalveluita loppuu, kaupunki ja Maahanmuuttovirasto voivat päättää jatkuuko yhteistyö.

– Se riippuu maahanmuuttovirastosta keneltä he haluavat ostaa vastaanottotoimintaa, Haahtela toteaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) sanoo, että mitään päätöstä tai linjanvetoa ei ole tehty siitä, että Helsinki luopuisi kokonaan vastaanottokeskuspalveluiden tuottamisesta, mutta myöntää, että nyt hyväksytty päätös mahdollistaa luopumispäätöksen tekemisen vuonna 2021.

– Helsinki on lähtökohtaisesti tällainen sillanpääasema, jonka kautta maahanmuuttaja ohjataan muualle vastaanottokeskuksiin silloin kun tilanne on normaali. Kaupungilla on niin sanottuja transit-keskuksia ja niiden kohtalosta ei ole ainakaan kaupunginhallituksessa linjattu suuntaan tai toiseen. Mitään ratkaisevaa linjanmuutosta ei ole tapahtunut aikaisempaan. Ei ainakaan tämän päätöksen ohella, totaa Rauhamäki.

Maahanmuuttovirastosta ei vielä osata arvioida haluaako se sopimuksen päätyttyä vuonna 2021 ostaa vastaanottopalvelut Helsingissä kaupungilta, joltain yksityiseltä palveluntuottajalta vai kenties joltain järjestöltä, kuten SPR:ltä.

 – Tämä on määräaikainen sopimus. Se, millainen maailma on sen jälkeen, on sen ajan murhe, tyytyy johtaja Pekka Nuutinen toteamaan Maahanmuttovirastosta.

Kriisitilanteen majoituskapasiteettia rajoitetaan myös

Uusi sopimus rajoittaa myös Helsingin velvollisuuttaa lisätä äkillisissä tilanteissa majoitusta. Kaupungin ja Maahanmuuttoviraston välisen sopimuksen mukaan kriisitilanteessa Helsinki voi lisätä aluksi kapasiteettia sadalla ja tämän jälkeen 50 henkilöllä.

Aiempi sopimus Maahanmuuttoviraston kanssa on vuodelta 2012 ja sopimus on ollut toistaiseksi voimassa. Viime syksynä turvapaikanhakijoiden määrän äkillisen lisääntymisen myötä kaupunki päätti laajentaa vastaanottotoimintaa tilapäisesti 1 286 majoituspaikkaan sekä 40 säilöönottopaikkaan.

Jo tuolloin väliaikaiseksi tarkoitettu Metsäläntien 500-paikkaisen vastaanottokeskuksen toiminta päättyy vuoden 2016 lopppuun mennessä.

Helsingin kaupungin vastaanotto on tarkoitettu transit-toiminnaksi, jossa turvapaikanhakijat siirtyvät turvapaikkapuhuttelun jälkeen pois Helsingin vastaanottokeskuksista. Sopimuksella turvataan transit-vaiheen kapasiteetti.

Kaupunginhallituksen hyväksymän sopimuksen mukaan myös Helsingin kaupungin tuottamat säilöönottopalvelut siirretään Maahanmuuttovirastolle vuoden 2017 aikana. Näin Suomen molemmat, eli Joutsenon ja Helsingin säilöönottoyksiköt tulevat olemaan kokonaan valtion kontolla.

– Säilöönottotoiminta siirtyy Maahanmuuttovirastolle eli kaupunki lopettaa sen omana tuotantonaan, toteaa Haahtela.

– Säilöönottohan ei ole kaupungin peruspalveluja, koska säilöönotossa olevat henkilöt odottavat maasta poistamista. Heitä pidetään säilössä siihen saakka, kunnes heidät saadaan poistettua maasta. Kyllähän tällainen on aina valtiollinen operaatio. On hyvä, että maahanmuuttovirasto ottaa säilöönottopalvelut itselleen.