Hyönteistuhojen takia tehtävät hakkuut vähentyneet – syynä ehkä märkä kesä

Metsäkeskuksen mukaan hyönteistuhojen takia on laitettu metsää nurin selvästi viime vuosia vähemmän.

metsät
Metsähakkuuta.
Tiukasti suojeltuihin alueisiin kuuluvia metsä- ja kitumaita on eniten Pohjois-Suomessa: 1,9 miljoonaa hehtaaria, mikä on 17 prosenttia metsäpinta-alasta. Etelä-Suomessa vastaava ala on 0,4 miljoonaa hehtaaria eli kolme prosenttia metsäpinta-alasta. Ismo Pekkarinen / AOP

Hyönteistuhojen takia tehtävistä hakkuista on tullut tänä vuonna Metsäkeskukselle ilmoituksia 230 hehtaarin verran. Vaikka hehtaarimäärä perustuu vasta lokakuun puolenvälin tietoihin, näyttävät tuhojen takia tehtävät hakkuut jäävän vuodentakaista vähäisemmiksi.

Esimerkiksi vuoden 2015 aikana hyönteistuhohakkuita ilmoitettiin 1473 hehtaarin verran. Vuonna 2014 vastaava luku oli 1924 hehtaaria, ja vuonna 2013 peräti 2750 hehtaaria. Vuoden 2012 hyönteistuhohakkuiden ala oli ilmoitusten mukaan 975 hehtaaria.

Myönteinen kehitys selittyy muun muassa sillä, että kuusikkojen pahimpiin vihollisiin kuuluvan kirjanpainajakuoriaisen kanta on pysynyt kurissa.

– Iso kuva on sellainen, että kuoriaiskanta ei ole ainakaan vuodentakaista suurempi. Mieluummin ehkä tuhot ovat pienentyneet, arvioi Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen.

Hyönteistuhohakkuut 2016
Yle Uutisgrafiikka Lähde: Metsäkeskus

Sopivasti vettä saanut kuusi on vastustuskykyisempi

Yksi syy kirjanpainajakannan pienenemiseen voi olla kesän sateisuus. Kesä ei ollut tuholaiselle otollinen.

– Kuivat lämpimät kesät ovat sellaisia, että populaatio pääsee kasvamaan. Kuusi on puu, joka tarvitsee runsaasti vettä. Kun vettä on niukasti, sen vastustuskyky kärsii ja kaarnakuoriaiset pystyvät hyökkäämään ja pesiytymään elävään puuhun, Niskanen kertoo.

Kirjanpainajatuhojen estämiseksi tärkein toimenpide on kaadetun puutavaran kuljettaminen ajoissa pois metsästä.

Myös tuulen kaatamat puut pitää korjata pois, jottei hyönteisille jää lisääntymispaikkoja. Muutoin metsänomistaja voi joutua vastuuseen tiluksiltaan toisten maille levinneistä hyönteistuhoista.

Vaarallisuutensa takia tuulenkaatojen korjuu on mieluiten tehtävä hakkuukoneilla. Toisaalta nopea hakkuu saattaa säästää metsänomistajaa myös puun laadun heikkenemisen aiheuttamilta taloudellisilta menetyksiltä.

Pikahakkuu voi pelastaa kantorahatuloja

– Tuho etenee niin, että jos kirjanpainaja iskeytyy kesäkuulla, munista kuoriutuu toukkia heinäkuulla. Jos tässä vaiheessa puu saadaan pois metsästä, se on aivan kelvollista, kuten tuore puu, Niskanen vahvistaa.

Käytännössä kirjanpainajat syövät kuusesta nilakerroksen pois, jolloin puun ainevirtaukset loppuvat. Elo-syyskuulla kuori sitten putoaa pois, ja puu kuolee pystyyn. Tässä vaiheessa rungon taloudellinen arvo on jo pudonnut rajusti.

– Kun kaarna tipahtaa, sillä on oikeastaan polttopuun arvo, Niskanen muistuttaa.

Pinta-alan ohella myös hyönteistuhojen esiintymispaikkojen lukumäärä näyttää hakkuuilmoitusten perusteella vähentyneen. Kuluvana vuonna 2016 hyönteistuhojen takia hakkuuilmoitus on tehty runsaasta 130 kuviosta, kun viime vuonna kuvioiden määrä oli 970.

2014 kuvioiden määrä oli vajaat 1200 ja vuotta aiemmin hieman yli 2100. Vuonna 2012 hyönteistuhohakkuita ilmoitettiin 620 kuvion verran. Kuviolla tai metsikkökuviolla tarkoitetaan samantyyppistä metsänhoidollista käsittelyä vaativaa aluetta.