Liettuan presidentti: Iskander-ohjukset ovat Venäjältä aggressiivinen voimannäyttö

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė keskustelivat Helsingissä muun muassa Itämeren vakaudesta. Nord Stream 2 -kaasuputkihanke jakoi mielipiteitä.

Ulkomaat
Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė.
Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė Berliinissä 20. huhtikuuta 2016.Kay Nietfeld / EPA

Suomessa vierailulla oleva Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė sanoo Iskander-ohjusten siirron Kaliningradiin olleen Venäjältä avoin voimannäyttö Euroopan pääkaupunkeja vastaan.

– Iskanderit eivät ole puolustuksellisia aseita vaan hyökkäysaseita, eli se tarkoittaa aggressiivista avointa voimannäyttöä, aggressiivista ei Baltian maita vaan Euroopan pääkaupunkeja vastaan, presidentti Grybauskaitė sanoi.

– Me tuomitsemme sen kansainvälisen lain ja käytöstapojen vastaisena.

Liettuan ulkoministeriö on aiemmin sanonut (siirryt toiseen palveluun), että ohjusten sijoittaminen Kaliningradiin saattaa loukata keskimatkan ydinaseista vuonna 1987 solmittua INF-sopimusta.

Grybauskaitė muistutti, että Liettua on Kaliningradin naapurissa, jossa Venäjä on pitänyt sotaharjoituksia ja jonne Venäjä toi äskettäin Iskander-ohjuksia.

Niinistö: Suomi ajaa liennytystä ja vakautta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toisti Suomen halukkuuden hakea jännitteiden liennytystä Itämerellä.

– On hyvä, että Nato reagoi Baltian maiden huoliin ja tuo joukkoja Baltian maihin ja Puolaan. Toisaalta olemme nyt nähneet, miten Venäjä vastaa tähän, Niinistö sanoi.

– Suomen kanta on yhä se, että teemme parhaamme vähentääksemme jännitteitä Itämeren alueella ja lisätäksemme vakautta. Olemme valmiita tekemään edelleen aloitteita tämän eteen.

Presidenteiltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös Suomen Nato-suhteesta.

– Tärkeää meille kaikille on syvä, kattava yhteistyö Natoon kuulumattomien maiden Suomen ja Ruotsin kanssa, Nato-jäsenmaa-Liettuan Grybauskaitė sanoi.

– Se, mikä merkitsee, on todellinen yhteistyö ja todelliset tulokset, ei jäsenyys. Olemme halukkaita yhteistyöhön, tiiedustelutietojen vaihtamiseen ja harjoituksiin, Grybauskaitė sanoi.

Kaasuputkihanke jakoi mielipiteitä

Presidentti Niinistö toisti Suomen kannan Venäjän maakaasyhtiön Gazpromin ajamaan Itämeren Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen.

– Se on Suomelle kysymys ympäristöselvityksistä kuten oli tapaus ensimmäisten kahden putkilinjan rakentamisen kanssa. Siihen minulla ei ole mitään lisättävää, Niinistö sanoi.

Liettua – kuten muut Baltian maat ja Puola – vastustaa uuden kaasuputken rakentamista Itämeren kautta Saksaan.

– Tietenkin meillä on hieman erilainen kanta tässä, terävämpi. Energia on aina ollut geopolitiikkaa. Energiavälineillä Venäjä on 25 vuoden ajan yrittänyt vaikuttaa ei vain talouteemme vaan myös politiikkaamme, Grybauskaitė sanoi.

Grybauskaitė puhui Euroopan energiapolitiikan 'schröderisaatiosta' viitaten Saksan entiseen liittokansleriin Gerhard Schröderiin, joka on edistänyt kaasuputkihankkeita.

Hänen mukaansa se tarkoittaa, että jotkin maat ovat riippuvaisia Venäjän toimituksista, EU-jäsenmaiden välille syntyy jaotteluita ja Ukraina eristetään. Ukraina on ollut keskeinen venäläisen kaasun kauttakuljetusmaa Eurooppaan.

Presidentit puhuivat myös ydinvoimalaturvallisuudesta.

Venäjän valtiollinen ydinvoimayhtiö Rosatom rakentaa uutta ydinvoimalaa Valko-Venäjälle Liettuan naapuriin, vain 50 kilometrin päähän Liettuan pääkaupungista Vilnasta. Suomi tarjosi ydinvoimaosaamistaan ja asiantuntemustaan Liettuan avuksi.

Niinistö kommentoi Ahvenanmaa-kysymystä

Presidentti Niinistö otti tiedotustilaisuudessa kantaa myös puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) lausuntoihin Ahvenanmaan tilanteesta.

Ministeri Niinistö on sanonut, että demilitarisoituna Ahvenanmaa muodostaa sotilaallisen tyhjiön.

Presidentti Niinistö muistutti, että Ahvenanmaan asema on määritetty kansainvälisellä sopimuksella.

– Varmastikaan Suomi ei voi vain itsekseen rikkoa sellaista kansainvälistä sopimusta, Sauli Niinistö sanoi.

Presidentti korosti myös, että Ahvenanmaan puolustamisen kysymyksistä on keskusteltava ennen kaikkea Ahvenanmaan asukkaiden kanssa.

Niinistö arvioi, että Ahvenanmaalla varmasti nopeasti huomattaisiin, jos alueella alkaisi ilmetä jonkinlaista erikoista vieraan vallan toimintaa.

– Tässä yhteydessä on viitattu 'pieniin vihreisiin miehiin'. Voi olla joitakin pelkoja, mutta Ahvenanmaa on hyvin tiivis saaristo ja maakunta ja olen varma, että asukkaat huomaavat, jos siellä tapahtuisi mitä tahansa omituista, enkä minä ole kuullut mitään siihen viittavaa, Niinistö sanoi.

Krimin miehityksen aikana niemimaalla ilman tunnuksia liikkuneista Venäjän erikoisjoukoista käytettiin nimitystä 'pienet vihreät miehet' (zeljonye tšelovetški). Venäjällä joukoista on käytetty myös kiertoilmaisua 'kohtelias väki' (vežlivye ljudi).