Voiko videopeleillä muuttaa maailmaa paremmaksi? "Niillä on suuri voima pelaajiin"

Videopeleillä on yhä suurempi rooli ihmisten elämässä. Pelialan lehtorin mukaan niiden elämyksellisyyttä voitaisiin hyödyntää.

pelit
Nuori näppäilee Playstation-peliohjainta.
YLE / Raila Paavola

Videopelit näyttelevät yhä suurempaa roolia ihmisten elämässä ja myös hyvinvoinnin kehittämisessä. Pelien elämyksellisyyttä voidaan hyödyntää ja käyttää myös hyvään tarkoitukseen. Esimerkiksi sodan runteleman maan, jonka lapset mahdollisesti elävät pakolaisena opettelevat kotimaan jälleenrakentamista pelien avulla.

Voimakkaasti tunteisiin vaikuttavat ja lähellä reaalimaailmaa olevat pelit voivat muuttaa pelaajan käyttäytymistä positiiviseen suuntaan. Nuorten pelaamat sotapelit ovat lähellä todellisuutta ja sitä kautta tulevat esiin myös sodan ikävät puolet ja tapahtumat.

– Pelaajat pystyvät samaistumaan pelin roolihenkilöihin sekä heidän tunteisiin. Tämä tuo sen tunteen, että haluaako itse olla mukana sodassa, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan lehtori Tanja Korhonen.

Missään vaiheessa ei kuitenkaan ole vielä kysytty lapsen näkökulmaa.

Katja Varjos

Lapsiin voidaan vaikuttaa myös valitsemalla pelikaverit ja tutustuttamalla heidät toisiinsa reaalimaailmassa. Samalla lapsia lähdetään kasvattamaan pois ajattelusta, että pelikaverina on vihollinen.

– Se toimii siten, että lapset pelaavat yhdessä peliä eivätkä tiedä kuka pelikavereista on palestiinalainen tai israelilainen tai mikä kansalaisuus onkaan kyseessä. Jossakin vaiheessa heidät viedään reaalimaailmassa tapaamaan toisiaan ja he näkevät sen pelikaverin ja hoksaavat, että nämähän ovat samanlaisia lapsia ja ihmisiä kuin minäkin, sanoo Korhonen.

Oiva maaperä kokeilla uusia asioita

Lokakuun alussa Kajaanissa järjestetyssä Suomen suurimmassa pelialaan liittyvässä tapahtumassa Northern Game Summitissa (siirryt toiseen palveluun) (NGS) kerrottiin pelikokeiluista, joita lasten ja nuorten kanssa on tehty. Aika näyttää minkälaisia tuloksia kokeiluissa saavutetaan.

– Mielestäni pelit ovat otollinen maaperä kokeilla tällaisia uusia asioita, kuten miten peleillä voi tehdä jotakin hyvää. Niillä on suuri voima pelaajiin ja tunteet tulevat helposti läpi pelissä, kun se on oikealla tavalla suunniteltu, kertoo Tanja Korhonen.

– On myös pelejä, jotka eivät ole näkyvästi vaikuttavia, mutta niitä lapset tyypillisesti pelaavat. Tällainen on esimerkiksi Minecraft, jossa luodaan rakennelmia kuutioista kolmiulotteisessa maailmassa. Minecraftissa tehdään yhdessä asioita ja sitä on käytetty paljon opetuksessa. Pelin voima on valjastettu sinne oppimisen maailmaan.

Pelaajat pystyvät samaistumaan pelin roolihenkilöihin sekä heidän tunteisiin.

Tanja Korhonen

Pelit voivat olla myös työkalu sosiaaliseen muutokseen.

– Nyt olemme puhuneet sotatantereista, mutta voi olla myös pelejä, jotka vievät ihmisen tutustumaan sairauden maailmaan. Esimerkiksi millaista on olla syöpäsairas ja mitä syöpä on sairautena. On tehty myös erilaisia terveyspelejä, joita syöpäsairas lapsi voi pelata hoitojen aikana ja peli vie ajatukset pois kivusta, sanoo Korhonen.

Pelien hyödyntäminen oppimistarkoituksessa ei ole uusi juttu. Digitaalinen maailma antaa nyt uudenlaisia mahdollisuuksia uppoutua pelien maailmaan ja samalla syntyy uusia käyttäjäryhmiä lasten ja nuorten lisäksi.

– Lapsille ja nuorille pelit ovat tuttuja omasta elämästä. Samalla tavalla voimme ajatella ikääntyvien ihmisten aktivoimista, viihdyttämistä ja kuntouttamista, että mitä heille voimme keksiä ja tehdä siitä mielekkäämpää pelien avulla, pohtii Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan lehtori Tanja Korhonen.

Asiantuntijat, käyttäjät ja tiimi yhteistyössä

Pelialan lehtori Tanja Korhonen valmistelee parhaillaan väitöskirjaa, jossa hän tutkii sitä miten onnistunut terveyspeli suunnitellaan sekä toteutetaan ja miten se eroaa viihdepelin kehittämisestä.

– Väitöskirja on minulle pitkän aikavälin tavoite, mutta jo nyt on selvinnyt se, että hyötypelin ja terveyspelin kehityksessä on tosi oleellista tuntea käyttäjä eli pelaaja ja potilas. Näkemykseni on ainakin tässä vaiheessa, että hyvää terveyspeliä ei tee yksin pelin kehittäjätiimi, vaan mukana on oltava sen alan asiantuntijat ja myös käyttäjät, sanoo Korhonen.

Perhe-elämä paremmaksi

Yksi tuore hyvinvointia ja perheen arkea kehittävä peli otettiin käyttöön Väestöliitossa viime kesänä. Kysymyksessä on mobiilisovellus, joka auttaa vanhempaa ymmärtämään oman perheen arkea lapsen kokemana.

Oma Päivä -peli (siirryt toiseen palveluun) on tarkoitettu 5–12-vuotialle lapsille ja heidän vanhemmille. Ajatuksena on, että lapsi rakentaa oman perheen, jonka elämää seurataan aamupalasta nukkumaanmenoon ja lapsi saa kertoa miltä hänestä tuntuu. Peliä pelataan piirtämällä päivän tapahtumia, raahaamalla ruudulle valmiita kuvia, nauhoittamalla äänitteitä, esittämällä tuntemuksia ja kuvaamalla omia tai muiden kasvojen ilmeitä ja olotiloja, kertoo Perheystävällisesti töissä -hankkeen koordinaattori Katja Varjos Väestöliitosta.

Pelitapahtumat jäävät talteen ja niistä voi lähettää koosteen vanhemmalle. Lapsen tuottama tarina on helposti ja hauskasti läpikäytävissä yhdessä vanhemman kanssa.

Hyvää terveyspeliä ei tee yksin pelin kehittäjätiimi.

Tanja Korhonen

Idea sovelluksen tekemisestä syntyi yhdeksän paikkakunnan HopLop-kiertueella. Seikkailupuistoissa oli tabletti telineessä ja siinä vanhemmille kysely ja testi siitä onko heidän työpaikkansa perheystävällinen.

– Lapset tulivat kysymään, mikä peli tässä on ja voiko sitä pelata. Oli kurjaa sanoa, että tässä on testi sinun vanhemmille, mutta ei mitään sinulle.

Väestöliiton tavoitteena on pelin avulla parantaa työn ja perheen yhteensovittamista niin työntekijöiden, työnantajien kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta.

– Missään vaiheessa ei kuitenkaan ole vielä kysytty lapsen näkökulmaa. Lapsen ääni jää valitettavan usein kuulematta, kun aikuiset arvioivat elämänlaatuaan ja arjen hallintaa, mainitsee Varjos.

– Siitä syntyi tämä idea, sillä lapsethan ovat parhaat asiantuntijat. Lapset ovat tänä päivänä hyvin paljon erilaisten mobiilisovellusten äärellä, joten jos sitä voidaan hyödyntää tällä tavalla, niin sehän on hyvä juttu.