Päivälleen 1000 vuotta sitten tanskalaiset valtasivat Englannin – Siitä alkoi tositarina, jonka rinnalla Game of Thrones kalpenee

Vuonna 1016 alkanut valtakamppailu huipentui 50 vuotta myöhemmin Englannin historian tärkeimpään taisteluun.

historia
Keskiajan taidetta
Knuut Suuri ja Edmund Rautakylki ottivat yhteen päivälleen 1000 vuotta sitten. Keskiaikaisen kirjan kuvitusta. Public domain / Wikimedia Commons

Lokakuun 18. päivänä vuonna 1016 tanskalaisten armeija kukisti englantilaisten armeijan Essexissä, Etelä-Englannissa. Hyökkääjiä johtanut Knuut, joka englannissa tunnetaan nimellä Cnut tai Canute, kukisti Edmund Rautakyljen joukot. Kuukausi myöhemmin Knuutista tuli Englannin kuningas. Kolme vuotta myöhemmin Knuut Suuresta tuli historian ainoa henkilö, joka on ollut yhtä aikaa Englannin, Norjan ja Tanskan kuningas.

Siitä kuitenkin vasta alkoi kamppailu, joka on inspiroinut tarinankertojia vuosisadasta toiseen. Nykyajan kenties suosituin tv-sarja Game of Thrones (Valtaistuinpeli) perustuu George R.R. Martinin kirjoihin. Martin taas tuntee erinomaisesti keskiajan historiaa. Monet sarjan käänteet perustuvatkin todellisiin tapahtumiin, ei vähiten kamppailuun Englannin kuninkuudesta.

Verilöyly ja häät

Historioitsija Simon Schaman mukaan ”Knuut aloitti hallintokautensa perinteiseen tapaan, häillä ja verilöylyllä.” Ensi töikseen Knuut teloitutti kukistamansa Edmundin lähisukua ja tätä tukeneita ylimyksiä. Keskiajan mafiatyyliin kuului nitistää kilpailijan sukukuntaa, ettei potentiaalisia kuninkuuden tavoittelijoita nousisi perikunnasta.

Sitten Knuut meni poliittisista syistä naimisiin Edmundin isän - edesmenneen kuningas Etherled Neuvottoman - lesken Emma Normandialaisen kanssa. Knuutia ei erityisesti haitannut, että Emma oli riittävän vanha ollakseen hänen äitinsä tai se, että Knuut oli jo ennestään naimisissa.

Knuut Suuri hallitsi lähes 20 vuotta. Hän osasi taitavasti pelata vanhojen englantilaisten saksilaisten sukujen ja omien tanskalaisten ylimystensä välistä poliittista valtapeliä. Knuutin hallintokaudella esiin nousi eräs englantilainen valtajuonittelun mestari, joka näytteli tulevina vuosina suurta roolia. Godwin-niminen entinen merirosvo nousi valtakunnan huipulle mielistelemällä kuningasta ja ottamalla tanskalaisen vaimon. Eipä aikaakaan kun merirosvo Godwinista tuli jaarli Godwin. Game of Thronesin faneille tiedoksi, että Godwin on tämän tarinan Pikkusormi (Littlefinger), siis superjuonikas opportunisti.

arkku
Winchesterin katedraalissa sijaitseva arkku, jossa sanotaan olevan Knuut Suuren ja hänen vaimonsa Emman jäännökset. Ealdgyth / Wikimedia Commons / CC BY-SA 3.0

Todellinen Game of Thrones alkaa

Knuutin kuoleman jälkeen vuonna 1035 alkoi valtataistelu, jossa perässä pysyminen vaatii samanlaista tarkkuutta kuin Game of Thronesin valtasukujen käänteiden seuraaminen. GOT-sarjan mielikuvitusmaassa käytiin viiden kuninkaan sota, eikä 1000-luvun Englannissa jääty siitä juuri jälkeen.

Knuutilla oli kaksi poikaa, Harald ja Hardeknut (englanniksi Harthacnut), joilla oli eri äidit. Kummallakin oli omasta mielestään oikeus kuninkaaksi. Harald tunnetaan historiassa nimellä Harald Jäniksenkäpälä (Harold Harefoot). Nimi tulee ilmeisesti hänen metsästystaidoistaan tai nopeajalkaisuudestaan, ei esimerkiksi arkuudesta.

Emma Normandialainen, joka oli nyt kahden kuninkaan leski, tuki omaa poikaansa Hardeknutia. Tanskalaiset ja norjalaiset olivat kuitenkin alkaneet sotia keskenään ja Hardeknut lähti pistämään Skandinaviaa järjestykseen. Entinen merirosvo, jaarli Godwin alkoi juonia Hardeknutin velipuolen, Haraldin, nostamiseksi valtaistuimelle.

Kuninkaaksi oli kuitenkin muitakin tarjolla, meren takana tietysti, aivan kuten Game of Thronesissa. Emman lapsista edellisestä avioliitosta kuningas Etherledin kanssa oli jäänyt henkiin kaksi poikaa, Alfred ja Edward. He olivat paenneet Englannin kanaalin yli Normandiaan Knuutin verilöylyä, Emman sukulaisen Normandian herttuan hoiviin.

Vieraanvaraisuutta keskiaikaiseen tapaan

Knuutin kuoleman jälkeen Alfred ja Edward uskoivat hetken koittaneen vallan anastaneiden tanskalaisten kukistamiseksi. Kumpikin uskoi äitinsä, leskikuningatar Emman auttavan. He lähtivät kohti Englantia eri reittejä.

Edward tuli kuitenkin matkalla epäluuloiseksi ja kääntyi takaisin. Alfred sen sijaan rantautui Englantiin, missä hänet otti kohteliaasti vastaan - kuka muu kuin jaarli Godwin. Godwin otti Alfredin vastaan kotonaan, pitoja vietettiin vieraanvaraisesti, Godwin vannoi uskollisuutta Alfredille.

Seuraavana päivänä Godwin johdatti kuitenkin Alfredin seurueen Harald Jäniksenkäpälän sotilaiden ansaan. Alfredin miehet teurastettiin ja Alfredin silmä revittiin sananmukaisesti päästä. Pahoinpidelty Alfred kuoli pian vammoihinsa.

Veljesrakkautta

Harald Jäniksenkäpälä hallitsi viisi vuotta kunnes kuoli vuonna 1040. Haraldin velipuoli Hardeknut palasi Skandinaviasta ja nousi Englannin kuninkaaksi. Ensi töikseen hän kaivatti Haraldin haudastaan ja heitätti tämän ruumiin Thames-jokeen. Leskikuningatar Emma syytti nyt Godwinia poikansa Alfredin murhasta, mutta juonikas Godwin lahjoitti kuningas Hardeknutille sotalaivan ja selvisi ilman rangaistusta.

Hardeknut kuoli aitoon Game of Thrones -tyyliin. Hän osallistui hääjuhlaan.

Hardeknut pelkäsi jälleen hyökkäystä Skandinaviasta, sillä myös hänen sukulaisensa Sven Estridinpoika ja Norjan kuningas Maunu Hyvä katsoivat Englannin kruunun kuuluvan itselleen.

Varmistaakseen selustaansa viikinkikuningas Hardeknut halusi lepytellä vanhoja englantilaisia ylimyksiä ja kutsui hyvän tahdon eleenä viimeisen hengissä olevan velipuolensa Edwardin Normandiasta takaisin Englantiin. Tämä kun oli isänsä puolelta vanhaa saksilaista sukua.

Hardeknut kuoli aitoon Game of Thrones -tyyliin. Hän osallistui hääjuhlaan ja oli juuri kohottamassa maljaa morsiamen terveydelle. Samassa hän lyyhistyi kauheasti kouristellen kuolleena maahan. Historioitsijat ovat kiistelleet siitä, kuoliko Hardeknut liiallisen alkoholin käynnistämään sairauskohtaukseen vai myrkytettiinkö hänet.

Keskiajan taidetta
Yksityiskohta maailmankuulusta Bayeux’n seinävaatteesta. Seinävaate kuvaa Englannin valtataistelua, erityisesti vuosien 1064-1066 tapahtumia. Se on tehty samalla vuosisadalla kuin sen kuvaamat tapahtumat. Public domain / Wikimedia Commons

Edward Tunnustaja

Eipä aikaakaan kun kuninkaantekijä Godwin sai Englannin ylimykset kannattamaan Englantiin juuri palanneen Edwardin kuninkuutta. Edward, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Edward Tunnustaja, kruunattiin kuninkaaksi pääsiäispäivänä 1043. Edward Tunnustajasta tuli yksi Englannin kuuluisimmista kuninkaista. Jos käytte Lontoossa katsomassa kruununjalokiviä, niin vanhin jalokivi on nimeltään Edward Tunnustajan safiiri. Perimätiedon mukaan se oli kiinni Edwardin hallitsijansormuksessa.

Godwin halusin Edwardista kuninkaan todennäköisesti siksi, että piti tätä heikompana ja helpommin hallittavana kuin Norjasta ja Tanskasta uhkaavia, kruunua tavoittelevia viikinkejä. Edwardia tuskin helpotti sekään, että hänen oma äitinsä leskikuningatar Emma tuki häpeilemättä Norjan Maunua Englannin kuninkaaksi!

Edwardin oli pakko tukeutua Godwinin tukeen säilyäkseen kuninkaana. Hän meni naimisiin Godwinin tyttären Edithin kanssa. Entinen merirosvo Godwin oli näin saanut nostettua sukunsa osaksi kuningashuonetta. Godwinin pojasta Haraldista tehtiin Itä-Anglian jaarli.

Edward Tunnustaja oli Englannin keskiajan kuuluisimpia kuninkaita. Hurskaana pidetty Edward julistettiin myöhemmin pyhimykseksi.

Godwin karkotetaan

Vuonna 1051 kuningas Edward koki asemansa niin vahvaksi, että hän uskalsi käydä Godwinin perheen kimppuun. Godwin poikineen karkotettiin Englannista.

Edward oli itse kasvanut maanpaossa Normandian herttuan hovissa ja puhui ranskaa normandialaisittain. Englantilaiset ylimykset alkoivat napista “ulkomaalaisten” suosimisesta ja vihjailla Godwinin paluusta. Jo seuraavana vuonna Godwin poikineen palasi vahvan laivaston tukemana. Kuningas joutui antamaan periksi, Godwinit olivat nyt voimakkaampia kuin koskaan.

Vanha juonittelija Godwin – entinen merirosvo – kuoli vuonna 1053. Hänen poikiensa asema oli kuitenkin vahva, vaikka Edward pysyi kuninkaana. Godwinin poika Harald oli rikas ja ovela sotapäällikkö, hänellä oli maata ja valtaa. Aikakaudesta kertoo jotain sekin, että samaan aikaan Skotlantia hallitsi kuningas nimeltä Macbeth. Viisisataa vuotta myöhemmin Shakespeare teki hänestä näytelmällään kuolemattoman.

Wilhelm Äpärä

Meren takaa odotti kuitenkin vuoroaan vielä yksi vallantavoittelija. Kun Edward asui nuorena maanpaossa Englannin kanaalin etelärannalla, Normandian herttuan hovissa, hän näki erään 20 vuotta nuoremman herttuan äpäräpojan kasvavan hovissa. Tämä poika Wilhelm tai William, niin kuin englantilaiset häntä kutsuvat, oli Normandian herttua Robertin ja tämän rakastajattaren Herlevan ainoa poika. Voimakastahtoinen Wilhelm onnistui nousemaan itse Normandian herttuaksi, vaikka oli syntynyt avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Normandia oli voimakas herttuakunta, käytännössä oma valtio, jonka hallitsija oli lähinnä muodollisesti Ranskan kuninkaan alainen.

Wilhelm oli Normandian herttua Robertin ja tämän rakastajattaren Herlevan ainoa poika.

Wilhelm oli etäisesti sukua Edwardille, mutta väitti myöhemmin, että lapseton Edward oli luvannut hänelle Englannin kruunun oman kuolemansa jälkeen.

Samaan aikaan Englannissa Harald Godwininpoika riitautui veljensä Tostigin kanssa. Tostig karkotettiin Englannista, mutta hän vannoi kostavansa veljelleen.

Keskiajan taidetta
Juonittelija Godwinin poika Harald kruunattiin kuninkaaksi 1066. Huomaa pahaenteinen komeetta. Bayeux’n seinävaatetta.Public domain / Wikimedia Commons

Vuosi 1066

Lähes jokainen koulun käynyt englantilainen tietää vuosiluvun 1066. Siitä tuli kohtalon vuosi, jota monet pitävät jopa varsinaisen Englannin valtakunnan perustamisvuotena. Se vuosi muutti Englannin niin täydellisesti, että juuri sen takia tämä tarina sitä edeltäneestä valtataistelusta on edelleen tärkeä osa Englannin historiaa eikä vain kuriositeetti keskiajan hämäristä.

Vuosi 1066 alkoi kuninkaan kuolemalla. Tammikuun 5. päivänä Edward Tunnustaja kuoli ilman selvää perillistä. Seuraavana päivänä Witan eli Englannin ylimysten neuvosto tarjosi odotetusti kruunua maan mahtavimmalle miehelle eli Harald Godwininpojalle. Harald kruunattiin samana päivänä, heti kun Edward oli ehditty haudata. Merirosvon pojasta oli lopulta tullut kuningas.

Se oli kuitenkin vasta alkua.

Huhtikuussa taivaalle ilmestyi pahaenteisesti kirkas komeetta, itse asiassa Halleyn komeetta. Keskiajan ihmiset ihmettelivät, mitä outo taivaallinen merkki mahtoi tarkoittaa, huonoja aikoja varmasti. Suurten herrojen väliset kamppailut eivät koskaan tienneet tavallisille ihmisille mitään hyvää.

Armeijat seisovat kanaalin vastarannoilla

Normandian herttua Wilhelm väitti sekä Edward Tunnustajan että Harald Godwinin luvanneen hänelle Englannin kruunun. Väite oli vähintäänkin kyseenalainen, mutta Wilhelm onnistui saamaan Paavin tuen vaatimukselleen. Äkkiä Wilhelmin hanke olikin pyhä sota eikä vain perimyskiista. Näin hän onnistui kokoamaan ison joukon paitsi normanneja, myös bretagnelaisia ja flanderilaisia joukkoja.

Wilhelm kokosi kesällä 1066 Normandiaan maihinnousuarmeijan, jollaista ei ollut nähty sitten roomalaisten päivien. Kuningas Harald Godwininpoika tiesi kuitenkin odottaa hyökkäystä. Elokuun puolivälissä kaksi valtavaa armeijaa seisoi Englannin kanaalin vastakkaisilla rannoilla.

Siinä he sitten odottivat. Wilhelm laivoineen odotti etelätuulta, jota ei kuulunut. Ja Harald odotti Wilhelmiä, joka ei tullut.

Viikkojen odottelun jälkeen Haraldin joukot alkoivat käydä levottomaksi ja kuninkaan oli vapautettava osa nostoväestä.

Keskiajan taidetta
Yksityiskohta Bayeux’n seinävaatteesta.Public domain / Wikimedia Commons

Yllätyshyökkäys pohjoisesta

Syyskuun 19. päivänä Harald sai kuitenkin huonoja uutisia. Hänen kostoa janoava veljensä Tostig oli liittoutunut Norjan kuningas Harald Ankaran kanssa. Norjan Harald oli hurjan ja julman soturin maineessa, ja vaati hänkin Englannin kruunua itselleen.

Nyt Tostig ja Harald Ankara olivat rantautuneet Pohjois-Englantiin 10 000 miehen armeijan kanssa.

Se toinen Harald, Englannin Harald Godwininpoika, onnistui kuitenkin tekemään lähes mahdottoman tempun. Hän lähti pikavauhtia marssimaan kohti pohjoista ja kokosi juuri hajottamansa armeijan uudestaan matkan varrella. Haraldin joukot marssivat yli 300 kilometriä viidessä päivässä ja onnistuivat yllättämään norjalaiset. Kuningas Harald Godwininpoika voitti maahantunkeutujat Stamford Bridgen taistelussa Pohjois-Englannissa 26. syyskuuta. Tostig sai surmansa ja viimeinen suuri viikinkikuningas, Norjan Harald Ankara palasi joukkojensa rippeiden kanssa takaisin Norjaan.

Normannien maihinnousu

Englannin kuningas Haraldin ongelmat olivat kuitenkin kaikkea muuta kuin ohi. Tuuli oli vihdoin kääntynyt. Wilhelmin armeija rantautui Etelä-Englantiin kaksi päivää Stamford Bridgen taistelun jälkeen.

Englantilaiset marssivat nyt pikavauhtia takaisin etelään. Armeijat kohtasivat Hastingsin taistelussa 14. lokakuuta 1066, siis lähes päivälleen 50 vuotta sen jälkeen kun tanskalainen Knuut oli kukistanut englantilaiset.

Hastingsin taistelua on usein sanottu koko Englannin historian tärkeimmäksi. Väsyneet englantilaiset tuijottivat kukkulalta alapuolella valmistautuvia suurilla hevosilla ratsastavia ranskalaisia ritareita, jousimiehiä ja jalkaväkeä. Ranskalaisilla oli ylämäki, eikä normannien ratsuväki pystynyt useista rynnistyksistä huolimatta pitkään aikaan tekemään läpimurtoa.

Taistelu kesti kuusi tuntia ja oli ilmeisesti yksi keskiajan pisimmistä taisteluista. Lopulta normannit pääsivät voitolle. Harald sai tarinan mukaan nuolen silmäänsä ja kaatui.

Keskiajan taidetta
Yksityiskohta Bayeux’n seinävaatteesta. Harald Godwininpojan kuolema.Public domain / Wikimedia Commons

Normannimiehitys muutti Englannin pysyvästi

Wilhelm kruunattiin Englannin kuninkaaksi Lontoon Westminster Abbeyssä joulupäivänä 1066. Siitä asti historia on tuntenut hänet Wilhelm Valloittajana. Hänestä alkoi dynastia, jonka jälkeläisiä Iso-Britannian nykyinenkin kuningashuone eri mutkien kautta on.

Toisin kuin tanskalaiset, normannit muuttivat Englannin pysyvästi. Wilhelm organisoi maata uusiksi kovalla kädellä ja kukisti kaikki kapinoitsijat.Vanha ylimystö korvautui ranskaa puhuvilla valloittajilla, omistusolot, hallinto, kulttuuri ja jopa englannin kieli muuttui.

Monet katsovat Englannin valtion oikeastaan syntyneen vasta vuonna 1066.

Siksi tämä tarina valtataistelusta, joka alkoi tanskalaisten hyökkäyksestä 50 vuotta aikaisemmin, on edelleen elävä osa kaikkea sitä, mitä englantilaiset nykyään ovat. Ainakin se toimii mainiona inspiraationa hyville televisiosarjoille.

Jutussa on käytetty lähteinä mm. Simon Schaman teosta A History of Britain 1 sekä History Today -lehden artikkeleita.