OP hoitaa uusnatsijärjestön verkkokaupan rahaliikennettä – "Noudatamme lakia"

Suomen vastarintaliikkeen pyörittämä nettikauppa on OP-ryhmään kuuluvan Checkout-maksupalvelun asiakas.

Suomen vastarintaliike
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

OP:n tytäryhtiö Checkout Finland välittää Suomen vastarintaliikkeen kadulle.com-verkkokaupan maksuliikennettä. Checkout Finland on Suomen johtava maksuvälityspalvelu ja palvelee tuhansia verkkokauppoja.

Vastarintaliike SVL on uusnatsijärjestö, jota sisäministeriö kuvaa (siirryt toiseen palveluun) vallankumoukselliseksi ja militantiksi ääriryhmäksi.

SVL:n kieltämisestä keskusteltiin kiivaasti syyskuussa sen jälkeen, kun heidän mielenilmauksessaan pahoinpidelty mies kuoli myöhemmin sairaalassa.

Poliitikot ja viranomaiset tulivat selvitysten jälkeen lopputulokseen, että nykylaki riittää jo väkivaltaisten ääriliikkeiden kieltämiseen. Poliisihallitus ja valtakunnansyyttäjänvirasto selvittävät parhaillaan, voidaanko SVL lakkauttaa yhdistyslain perusteella.

Klikkauksella SVL:n tukijäsenyys – maksa verkkopankissa

SVL:n verkkokaupassa on myytävänä kansallissosialismiaiheisia kirjoja, lehtiä ja vaatteita. Ostoskoriin voi lisätä myös Vastarintaliikkeen tukijäsenyyden: halvin maksaa 50 euroa ja kallein 150 euroa.

Kadulle.com -sivun mukaan se on "eurooppalaiseen historiaan ja kulttuuriin erikoistunut kannatuskauppa". Se mainostaa, että maksut voi hoitaa millä tahansa verkkopankilla Checkout-maksujärjestelmän kautta.

Checkout: Jos jokin on laitonta, se jää seulaamme

Checkoutin toimitusjohtaja Masa Peura toteaa, että he noudattavat toiminnassaan maksulaitoslakia ja Finanssivalvonnalta saamiaan ohjeita.

– Asiakkaaksi ottamisen yhteydessä tarkistamme viranomaisten pakotelistat ja yrityksen taustat kaupparekisteristä. Jos jokin on laitonta, se jää siitä seulaan, Peura kertoo. Hän kieltäytyy kommentoimasta palvelun asiakkaita enempää.

Peura toimii OP:lla uudet liiketoiminnot -osaston johtajana ja on samalla Checkoutin toimitusjohtaja. OP-ryhmä omistaa Checkout-yrityksen sataprosenttisesti.

Checkout Finland kertoo nettisivuillaan, että se kieltäytyy ottamasta asiakkaiksi verkkokauppoja, jotka myyvät esimerkiksi huumeita, aseita, ilotulitteita, osakkeita tai verkostomarkkinointituotteita.

Checkoutin ehtojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) he eivät tee yhteistyötä myöskään palvelujen kanssa, jotka edistävät lain rikkomista, ovat hyvän tavan vastaisia tai kauppaavat Suomen lain vastaisia tuotteita.

Yle kysyi Finanssivalvonnalta, voidaanko uusnatsien pyörittämä SVL:n verkkokauppa tulkita hyvän tavan vastaiseksi palveluksi, mutta Fiva ei ottanut asiaan tässä vaiheessa kantaa.

Yle ei saanut Checkoutilta tai OP:lta vastausta siihen, voivatko he harkita kieltäytyvänsä asiakkaasta, vaikka sen toiminta ei olisikaan pakotelistojen mukaan laitonta.

He toteavat vain, että maksulaitoksen on vaikea ottaa kantaa yksittäistapauksiin muuten kuin viranomaisen ohjeisiin nojaten.

Oikeusoppinut: SVL on niin laiton kuin voi olla

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ymmärtää, ettei kaupallinen yritys voi yksin kantaa vastuuta asiassa niin kauan kuin viranomaiset eivät näytä esimerkkiä, mikä on kiellettyä ja mikä ei.

– Marssijärjestys menee niin, että ensin viranomaisten pitää antaa selkeä signaali, että tietyntyyppinen toiminta on lainvastaista. Nyt tilanne on yksityistenkin toimijoiden näkökulmasta epäselvä, Ojanen sanoo.

– Kaiken sen perusteella, mitä on olen nähnyt, SVL on niin lainvastaista toimintaa kuin vain voi olla, hän toteaa.

Ojanen on ottanut aiemminkin kantaa (siirryt toiseen palveluun), että hallituksen pitäisi kieltää rasistiset ryhmät ja säätää niihin osallistuminen rangaistavaksi. Kieltoon Suomea velvoittavat jo kansainväliset sopimukset, kuten YK:n rotusyrjintäsopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus.

Suomi suhtautuu velvoitteiden valossa rasismiin liian sallivasti ja lait ovat sen suhteen epämääräisiä, Ojanen sanoo.

– Lainsäätäjän viesti ei ole tarpeeksi selvä esimerkiksi poliisille, joka miettii ylittyykö rikoksen kynnys, hän huomauttaa.

Myös hallitus on myöntänyt, ettei poliisi sovella lakeja tarpeeksi.

Yhdistyslaissa puhutaan "hyvän tavan vastaisesta" toiminnasta, samoin kuin maksupalvelu Checkoutin säännöissä.

– Mikä on hyvän tavan vastaista, miten sitä mitataan? Se on luvattoman tulkinnanvarainen ja perusoikeuksien rajoitusedellytysten kannalta ongelmallinen käsite. Koko yhdistyslaki pitää päivittää vastaamaan nykyajan perus- ja ihmisoikeusvaatimuksia, Ojanen toteaa.