Onnistuuko perhevapaiden uudistaminen? Yle kävi läpi kipukohdat

Hallituksessa emmitään keinoja uudistaa pikkulasten kotihoitoa ja samalla perhevapaiden uudistusta.

politiikka
Isä ja lapsi kävelevät.
Olichel / Pixabay

Syksyn tullen keskustelu perhevapaista on herännyt uudelleen henkiin. Työmarkkinajärjestöt ovat jo jonkin aikaa olleet valmiita uudistamaan käytössä olevan tukipaketin. Jotta uudistus etenee, järjestöjen lisäksi hallituksen on tartuttava vielä tutti-ikäisten lasten hoitoon.

Hallituspuolue kokoomus on avannut pelin ja vaatii paketin uudistamista talven aikana. Uudistuksesta pitäisi päättää ensi keväänä hallituksen puolimatkan krouvissa.

Perhevapaauudistus ei varsinaisesti ole hallituksen työlistalla. Hallitus on kuitenkin luvannut edistää tasa-arvoa Suomessa, joten uudistuksen esille nostanut opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan uudistus parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja edistäisi lasten tasa-arvoista kasvatusta.

Yle Uutiset kokosi keskeisiä mahdollisen uudistuksen tuomia muutoksia muun muassa perheille.

Vapaata halutaan pidentää, mutta millä hinnalla?

Hallituksen sisällä on noussut esille ainakin kaksi tapaa uudistaa perhevapaita. Perussuomalaiset ei ole esitellyt omia ajatuksiaan siitä, miten asiassa voisi edetä.

Kokoomuksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan ansiosidonnaista vapaan osuutta voisi pidentää. Ministeri on puhunut Ylen Ykkösaamussa lämpimästi SAK:n esittelemästä mallista, (siirryt toiseen palveluun) jossa ansiosidonnainen osuus pitenisi vuodeksi. Hän kuvaa SAK:n mallia tarkkaan harkituksi.

Myös keskustan perheasioista ensi keväästä alkaen vastaava kansanedustaja Annika Saarikon mukaan ansiosidonnaista vanhempainrahaa voidaan pidentää. Puolueita erottaa vain se, että kokoomuksen ajattelussa uudistus ei maksaisi mitään. Sen sijaan Saarikon ajatuksissa uudistus tarvitsee lisärahoitusta, koska pidentämistä ei voi rahoittaa SAK:n mallin mukaan kotihoidon tuen poistamisella.

Vanhempien vapautta lisättäisiin

Uuden perhevapaa kestosta saa tuntumaa tutustumalla SAK:n malliin. Siina perhevapaa olisi jatkossa yhteensä puolitoista vuotta. Mallissa vuoden pituisen vanhempainrahan lisäksi vapaaseen kuuluu puolen vuoden hoitoraha-aika. Hoitoraha tulisi nykyisen kotihoidon tuen tilalle.

Opetusministeri Grahn-Laasosen mukaan hoitoraha tai vastaava ajatus kelpaa hyvin hallituksen valmistelun pohjiksi.

SAK:n mallissa vanhemmat voivat jakaa vapaasta vapaasti vuoden. Jotta miesten hoitovastuuta saataisiin lisättyä, isällä olisi mallin mukaan äidin tavoin kolmen kuukauden oma jakso.

Kaksi nasta lastenrattaiden äärellä torilla.
Jouni Immonen / Yle

Saarikko uskoo, että ansiosidonnaisen perhevapaan pidentäminen eli käytännössä parempi korvaus pidempään houkuttelisi myös lasten isiä enemmän kotiin.

Esillä on ollut myös niin sanottu 6+6+6-malli, jossa molemmat vanhemmat käyttäisivät puoli vuotta ja jakaisivat keskenään puolivuotiskauden. Puolen vuoden kiintiöimistä on kannattanut muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (siirryt toiseen palveluun) ja työmarkkinakeskusjärjestöistä selvimmin Akava. (siirryt toiseen palveluun)

Kotihoidolta äidit vikkelämmin töihin

Perhevapaiden uudistuksen yksi tavoite on, että naisten työmarkkina-asema ei heikkenisi lasten hoidon takia. Tällä on suoraan vaikutusta vanhemman eläkkeeseen.

Asemaa edistettäisiin houkuttelemalla isiä selvästi nykyistä enemmän pikkulastensa hoitajiksi. SAK:n mukaan yksi keskeinen syy jopa vuosien poissaoloon työelämästä on kotihoidon tuki. Kotihoidon tuki on tällä hetkellä ainoa yhteiskunnan tarjoama pidempiaikainen tuki pikkulasten vanhemmille.

Kotihoidon tukea käytetään tällä hetkellä joka toisen lapsen hoitamiseen. Osuus on ollut jo pitkään hienoisessa laskussa. Kymmenen prosenttia lapsista hoidetaan kotona vielä kolmivuotiaana.

Kelan tutkimusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan äitien työllisyyttä parannetaan sillä, että uusi äiti houkutellaan takaisin työelämään ja isä kotiin. Tämä on Kelan mukaan erityisen tärkeää ennen synnytystä heikossa työmarkkina-asemassa olevilla äideillä.

Keskustan Saarikon mukaan jo nyt naiset voivat palata työelämään kotihoidon tuelta käytössä olevan joustavan tuen (siirryt toiseen palveluun) myötä. Jouston käyttö ei Saarikon mukaan ole käytetty, kun osa-aikatöitä ei ole tarjolla eikä työelämä jousta perheen tarpeiden mukaan. Perhevapaiden remontti vaatisi siksi hänen mukaan muutoksia työmarkkinoilla.

Pikkulapset joukoittain päiväkotiin

Perhevapaiden uudistusta perustellaan myös lasten tasa-arvolla. Ministeri Grahn-Laasosen mukaan kotihoidon uudistamisella saataisiin lapsia enemmän päiväkoteihin. Nyt joka toinen alle 2-vuotias osallistuu varhaiskasvatukseen.

Pieni tyttö potalla.
Anri Koski / Yle

Kotihoidontuen muutoksilla parannettaisiin ministerin mukaan myös lasten asemaa tulevilla työmarkkinoilla, kun lasten välille ei tule suuria eroja varhaiskasvatuksessa.

Keskusta ja hallituskumppani perussuomalaiset korostavat perheiden valinnanvapauden säilyttämistä lasten hoidossa.

Päiväkodin merkityksestä pienten lapsen kehitykselle ei ole olemassa vesiselvää näyttöä. Useat tutkimukset puhuvat laadukkaan varhaiskasvatuksen puolesta, mutta sen vaikutuksia on vaikea tutkimuksella todentaa. Perheiden ja vanhempien tilanteiden lisäksi lapsiin vaikuttaa myös työelämän vaatimukset (siirryt toiseen palveluun).

Mitä selvityksiä uudistusta varten tarvitaan?

Sekä kokoomuksen Grahn-Laasonen että keskustan Saarikko penäävät perhevapaiden käyttöön enemmän joustoja. Tällä helpotetaan työn ja perhe-elämän yhteen sovittamista.

Perhevapaan käyttömahdollisuuksia voisi Grahn-Laasosen mukaan pidentää lapsen kouluikään asti, ja sitä voisi käyttää jaksoissa. Annika Saarikon mukaan myös kotihoidon tukea voisi käyttää nykyistä myöhemmin.

Uudistus vaatii lisäselvityksiä hallituksen toimesta. Saarikolle ei tosin riitä esimerkiksi SAK:n esittämä malli, vaan asia pitää selvittää laajasti, koska uudistus on muun muassa kiinni työmarkkinajärjestöistä ja rahasta. Selvitys ei Saarikon mukaan todennäköisesti ennätä ensi kevääksi hallituksen puoliväliriihen päätettäväksi.

Samoilla linjoilla on perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Puolueista ei arvioida kuinka kauan laajassa uudistuksessa menee.