Ympäristöjärjestöt haastoivat Norjan oikeuteen: "Barentsinmeren öljynporausluvat tekopyhiä"

Barentsinmerelle annetut luvat rikkovat Pariisin ilmastosopimusta ja perustuslakia, järjestöt sanovat.

Barentsinmeri
Öljynporauslautta Goljat
Italialainen Enin Goljat on Barentsinmeren ensimmäinen öljynporauslautta. Se aloitti viime keväänä. Eni Norge

Ympäristöjärjestöt Greenpeace Nordic ja Natur og Ungdom ovat haastaneet Norjan hallituksen oikeuteen arktisten alueiden öljynporausten vuoksi.

Järjestöjen mukaan hallitus rikkoo Norjan perustuslakia ja Pariisin ilmastosopimusta avatessaan Barentsinmerellä uusia alueita öljynporaukselle. Perutuslain mukaan kaikille tulee turvata oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön ja luontoon, järjestöt perustelevat haastettaan.

Norja oli yksi Pariisin ilmastosopimuksen ensimmäisistä ratifioijista. Maa sitoutui tekemään osansa, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen teollistumista edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Valtiolliselle Statoilille ja useille ulkomaisille öljy-yhtiöille annetut koeporausluvat rikkovat tätä sitoumusta vastaan, sillä nykyisten kenttien kaasu- ja öljyvarat tuottavat enemmän päästöjä kuin mihin sitoumus antaa varaa, järjestöt sanovat.

Yksi jättiläinen poraajien joukosta puuttuu: Shell luopui keväällä luvan tavoittelusta, koska öljyn hinta oli sen mielestä liian matalalla, jotta öljyä kannattaisi tavoitella kalliilta alueelta.

"Ristiriita on yritettävä korjata"

– On vaarallisen tekopyhää allekirjoittaa kansainvälinen ilmastosopimus ja samaan aikaan päästää öljy-yhtiöt Arktikselle. Norjan hallitus ei ole onnistunut ristiriidan korjaamisessa, joten meidän on tehtävä, mitä voimme, sanoo maajohtaja Truls Gulowsen Greenpeacesta.

Oslon käräjäoikeuden ratkaistavaksi jää, aloitetaanko asiasta oikeuskäsittely. Yhdysvaltalainen ilmastotieteilijä James Hansen, joka varoitti maansa kongressia ilmaston lämpenemisestä jo vuonna 1988, sanoo oikeusistuimien voivan pakottaa hallitukset ajattelemaan yhtä vaalikautta pidemmälle.

– Niiden olisi silloin pakko ottaa huomioon tulevat sukupolvet. Se on aina ollut vaikeaa poliittiselle järjestelmällemme, Hansen kommentoi.

Lähteet: Reuters, Yle