Tutkija Ahvenanmaasta: Miksi epäröisimme vähentää Venäjän kykyä uhota?

Keskustelu Ahvenanmaan puolustamisesta kuumeni Ykkösaamussa. Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak asettui puolustusministerin rintamaan.

Ahvenanmaa
Charly Salonius-Pasternak
Charly Salonius-PasternakPetteri Paalasmaa / AOP

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa kuultiin kaksi hyvin erilaista tutkijoiden kantaa Ahvenanmaan puolustamiseen.

Rauhaisan saari-idyllin ympärille on viime päivinä kehittynyt kärkästä keskustelua sen sotilaallisesta asemasta. 1920-luvulla kynäilty kansainvälinen sopimus velvoittaa Suomen puolustamaan Ahvenanmaata, jonka on oltava rauhan aikana demilitarisoitu ja sodassa puolueeton. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) otti lauantaina suorasanaisesti kantaa siihen, että demilitarisointi vaikeuttaa (siirryt toiseen palveluun)Ahvenanmaan puolustamista ja että asia voidaan pohtia uusiksi.

Tiistaina kantansa asiaan toivat pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja presidentti Sauli Niinistö. Molemmilla oli pidättyvät näkökannat saariryhmän aseman muuttamiseen. Ahvenanmaalaiset itse ovat aikojen saatossa vaatineet demilitarisoituna pysymistä.

Nykytilanne hyödyttää ennen muuta Venäjää, kommentoi keskiviikkona Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak Radio 1:n Ykkösaamussa.

Hänen mielestään Suomi voisi hyvinkin aloittaa irtautumisen demilitarisointisopimuksesta ilman "suurta dramatiikkaa". Salonius-Pasternakin mukaan Suomi viestisi tällä vain sitä, että se viimein ottaa täysimääräisen vastuun Ahvenanmaan puolustamisesta.

– Venäjän reaktio olisi se, joka nostaisi jännitettä, ei kenenkään muun reaktio, hän sanoo.

– Siitä ei pidä kantaa huolta, että vähennämme Venäjän kykyä uhota sotilaallisella voimalla.

Ykkösaamun lähetyksessä keskustelukumppani, valtiotieteen tohtori Pekka Visuri sen sijaan näkee sopimuksen sorkkimisen paljon vaarallisempana.

– Tullaan tärkeimpään ongelmaan: miten säilyttää Itämeren tilanne vakaana, hän kysyy.

– Suomesta katsottuna Itämeren vakauden horjuttaminen millään toimeenpiteellä ei ole järkevää politiikkaa eikä ole näkyvillä sellaisia järistyksiä, että joitakin vahvoja voimia olisi Itämeren alueelle tunkemassa, Visuri toppuutteli.

Liuta valtioita vyyhdissä – tai sitten ei

Iso periaatteellinen pulma on Visurin mukaan siinä, että Ahvenanmaan asema on määritelty kansainvälisesti 13 valtion allekirjoituksilla. Kun sopimus sitoo sellaisiakin maita kuin Intia, Irlanti ja Tanska, sopimuksen "avaaminen ja muuttaminen on hankalaa eikä koskaan vain yhden maan suvereniteettikysymys".

– Se ei ole pelkästään Suomen ja Venäjän välinen asia kuten YYA-sopimus oli. Kun kerran avataan tämä sopimus, miksi ei avata toistakin – tämä on se perustava ongema.

Salonius-Pasternak ei näe tätä samanlaisena solmuna kuin Visuri.

– Kyseessä on yksi sopimus, ei sopimusten rivistö. Jos Suomi yksipuolisesti ilmoittaisi, ettei enää seuraa tätä, se ei tarkoita että [Intian niemimaan] Kashmirin tilanne radikaalisti muuttuisi.