Ärhäkästä Irjasta tuli Ia, sukunimi meni läpi vasta toisella kerralla – nimenmuutos yhä suosittua

Nimenmuutosten määrä on kasvanut muun muassa Pohjois-Suomen maistraatin alueella. Kokonaan uusien nimien kohdalla maistraatti pyytää lausunnon nimilautakunnalta.

nimenmuutokset
Kuvassa täytetään maistraatin nimenmuutoskaavaketta.
Nimen vaihtaminen tapahtuu maistraatin lomakkeella.Kalle Niskala / Yle

Pohjois-Suomen maistraatin alueella käsitellään vuosittain noin 3 300 nimimuutoshakemusta. Pohjois-Suomen maistraatti käsittelee niin Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan kuin Uudenmaan maistraatin alueen nimimuutosasiat (siirryt toiseen palveluun).

– Etunimien muutoksia käsitellään vuosittain noin 500 kappaletta ja sukunimiä noin 3 000 kappaletta. Osassa hakemuksia muutoksen kohteena sekä etu- että sukunimi, kertoo Pohjois-Suomen maistraatin Kajaanin yksikön osastosihteeri Liisa Väisänen.

Väisäsen mukaan käsiteltävien hakemusten kokonaismäärä on vuosi vuodelta jonkin verran kasvanut.

Nimi vie juurille

Kajaanilainen Ia Samoil-Salomaa on yksi niistä, joka on muuttanut sekä etu- että sukunimensä. Vielä 1990-luvun lopussa Ia kirjoitti lomakkeisiin nimen Irja Moilanen. Tänä päivänä hän kirjoittaa nimensä muotoon Ia Samoil-Salomaa.

– Kun menee johonkin virastoon, pitää toistella aina välillä, että nimeni on Ia Samoil-Salomaa.

Ian nimenmuutoksen taustalla on juurille paluu. Sukunimensä hän vaihtoi 1990-luvun lopulla ja etunimensä muutama vuosi sitten. Sukunimensä juurille hän kaivautui ollessaan opiskeluaikanaan 1980-luvulla töissä Kainuun museolla. Eri sanojen etymologiasta kiinnostuneena hän etsi Moilanen-sukunimensä alkuperää.

– Sieltä nimekseni hyppäsi Samoil, joka on erään kirjan mukaan Moilasen alkuperäinen muoto, Ia Samoil-Salomaa kertoo.

Sehän soundaa hyvin: samoilen salomaalla.

Ia Samoil-Salomaa

Samoil-nimi vie Venäjälle, jossa se on ollut yhtenä muunnoksena Samuelista miehen etunimenä.

– Siitä on sitten tullut Samoel, Samoilik, Moilander ja Moilanen. Joskus 1500-luvun aikaan, kun Venäjältä tuli ihmisiä Savoon, tämä nimi on sitten ollut Moilanen.

Kun silloinen Moilanen anoi uutta sukunimeä, ei nimilautakunta sitä heti hyväksynyt.

– Päätös oli, että on suomen kielen vastainen eikä kuulu Suomen nimikäytäntöön.

Nimipäiviä kalenterissa.
Kalenterista löytyvät myös nimipäivät.Laura Tolonen / Yle

Valokuvaajana työskentelevät Samoil kuitenkin käytti nimeä, vaikka virallisissa papereissa luki vielä Moilanen. 1990-luvulla hän haki nimeä uudelleen, mutta soitti ensin nimilautakuntaan varmistuakseen prosessin järkevyydestä. Nimilautakunnan nimien esittelijä muisti tapauksen.

– Hän sanoi, ettei näe oikeastaan mitään estettä, että miksi ei, koska äijät ovat vaihtuneet lautakunnassa. Minulle kerrottiin, että lautakunnassa eivät ole enää nämä vanhat tyypit, jotka nyrpistellen katsoivat nimianomustasi.

Irjasta pehmeämpi Ia

Ian kohdalla suku- ja etunimen muuttaminen ovat olleet toisistaan erillisiä prosesseja. Kun Irja Samoil muutama vuosi sitten täytti 50 vuotta, hän päätti, että haluaa lapsuuden kutsumanimen käyttönsä. Naista oli lapsena kutsuttu Iaksi. Nyt etunimet ovat muodossa Ia Irja Helinä.

– Halusin pehmeämmän nimen. Irja on vähän ärhäkän kuuloinen, jota myös kyllä olen, Samoil-Salomaa naurahtaa.

Etunimi oli aina hieman vaivannut naista, vaikka hän olisikin sen kantanut ylpeänä. Se ei kuitenkaan täysin tuntunut omalta. Lapsenakin koulussa oli piioja, tiinoja ja päivejä, mutta ei yhtään Irjaa. Irja oli vanhempien naisten nimi.

Päätös oli, että on suomen kielen vastainen eikä kuulu Suomen nimikäytäntöön.

Ia Samoil-Salomaa

Ja se sukunimen lopun Salomaa sitten. Se tuli nimen jatkumoksi muutama vuosi sitten, kun Samoil meni naimisiin. Kaksoisnimellä hän haluaa osoittaa, että on sitoutunut mieheensä.

– Olen vähän vastarannankiiski. Haluan tehdä asiat eri tavalla kuin on muotia. Tänä päivänä ei ole enää muotia ottaa kaksoisnimeä, se oli muotia joskus 1990-luvulla.

– Kun menin naimisiin ja miehen nimi on Salomaa, niin ajattelin, että sehän soundaa hyvin: samoilen salomaalla. Otanpa sen nimen, kertoo työssään Ia Samoil nimeä käyttävä nainen.

Täysin uudet nimet nimilautakunnan syyniin

Nimenmuutosta haetaan maistraatista. Pohjois-Suomen maistraatin osalta hakemuksista noin reilu 300 on lähetetty lausuntopyynnölle nimilautakuntaan. Etunimen muutos päätyy nimilautakunnan käsittelyyn, jos nimi on täysin uusi. Sukunimen osalta pätee sama sääntö.

– Täysin uusi sukunimi menee nimilautakunnan käsittelyyn. Jos kyseessä on suvun vanha nimi hakijasta katsottuna viidennessä sukupolvessa, tarvitaan nimilautakunnan lausunto, kertoo Kajaanin yksikön osastosihteeri sihteeri Liisa Väisänen.

Maistraatissa pystytään hyväksymään muutos neljän sukupolven sisällä.

Väisäsen mukaan sukunimimuutosten kohdalla on yleistä täysin uusien sukunimien hakeminen.

– Monesti perusteluissa kerrotaan, että sukunimi on todella yleinen tai sitten halutaan perheenä aloittaa täysin oma sukuhaara. Ei haluta enää käyttää kummankaan sukunimeä.