Mistä Ukrainan rauha kiikastaa?

Minskin rauhansopimuksen solmimisesta on jo 1,5 vuotta, mutta konfliktin ratkaisu ei vieläkään häämötä.

Ulkomaat
Ukrainan armeijan sotilaita Luhanskin rajanylityspaikan läheisyydessä 19. helmikuuta 2015.
Ukrainan armeijan sotilaita Luhanskin rajanylityspaikan läheisyydessä 19. helmikuuta 2015.Anastasia Vlasova / EPA

Ukrainan kriisi jatkuu ja jatkuu, vaikka sitä on yritetty lopettaa jo kahden rauhansopimuksen voimin.

Jälleen torstaina Venäjän, Ukrainan, Saksan ja Ranskan johtajien ns. Normandia-ryhmä kokoontuu keskustelemaan toimista, joilla Ukrainan hallituksen ja Itä-Ukrainan separatistien konfilkti voitaisiin lopettaa.

Niin sanottu Minskin toinen rauhansopimus solmittiin helmikuussa 2015. Sopimuksen syntymisen jälkeen Ukraina näyttää kuitenkin jämähtäneen tilanteeseen, jossa siellä ei ole rauhaa mutta ei täysimittaista sotaakaan.

Mistä Minskissä oikein sovittiinkaan, ja mistä rauha kiikastaa?

1. Kuka sotii ketä vastaan?

Monen mielestä koko sopimuksen ongelma on se, että siinä sodan osapuolina pidetään separatistejä ja Ukrainan hallitusta.

Venäjällä on sopimuksen takuumiehen rooli, mutta moni uskoo, ettei rauhaa synny ennen kuin Venäjä tunnustaa roolinsa sodan osapuolena.

2. Sopimus lupasi tulitauon

Rauhansopimus ei ole saanut aseita taukoamaan, vaan tulitaukorikkomuksista (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan lähes päivittäin.

Ukrainan taisteluissa on kuollut vuodesta 2014 lähtien noin 9 600 ihmistä.

3. Sotavangit piti vaihtaa

Ukrainan hallitus ja separatistit ovat kyllä vaihtaneet vankeja, mutta ongelmitta tämäkään Minskin sopimuksen kohta ei ole edennyt. Osapuolet eivät ole yksimielisiä edes siitä, paljonko vaihdettavia vankeja on.

Molemmat näyttävät myös käyttävän vankienvaihtoa keinona kiristää myönnytyksiä muissa kysymyksissä, kirjoittavat Euronews (siirryt toiseen palveluun) ja Voice of America (siirryt toiseen palveluun) -uutissivustot.

4. Raskas kalusto pois rintamalinjalta

Toisessa Minskin sopimuksessa osapuolet sopivat, että raskaat aseet vedetäänasetyypin mukaan 50–140 kilometrin päähän rintamalinjalta puskurivyöhykkeen luomiseksi.

Aseiden vetäminen alkoikin, (siirryt toiseen palveluun) mutta myös tämä rauhansopimuksen kohta alkoi sittemmin takkuilla. Raskaita aseita on myös käytetty edelleen (siirryt toiseen palveluun).

Ukraina syyttää Venäjää kapinallisten tukemisen jatkamisesta asein ja taistelijoin. Venäjä kiistää syytökset.

21. syyskuuta osapuolet solmivat uuden sopimuksen, jonka mukaan aseet ja joukot vedetään kolmelta alueelta, Zoloten, Stanytsia Luhanskan sekä Donetskin alueella sijaitsevan Petrovsken luota. Zolotesta (siirryt toiseen palveluun) ja Petrovskesta (siirryt toiseen palveluun) joukot on lehtitietojen mukaan vedetty, mutta Stanytsia Luhanskasta ei.

Myös Etyjin tarkkailijat totesivat 7. lokakuuta, (siirryt toiseen palveluun) että joitakin aseiita ja joukkoja on vedetty. Tarkkailijoilla ei kuitenkaan ole ollut esteetöntä pääsyä kaikille alueille.

Venäjä-mielsten separatistien panssarivaunu lähellä Aleksandrovskin kaupunkia Luhanskissa 3. lokakuuta 2015.
Venäjä-mielsten separatistien panssarivaunu lähellä Aleksandrovskin kaupunkia Luhanskissa 3. lokakuuta 2015.Alexander Ermochenko / EPA

5. Itä-Ukrainalle vaalit ja autonomiaa 

Osapuolet sopivat Minskissä myös poliittisista uudistuksista, jotka antaisivat separatistialueille autonomian. Alueilla on määrä järjestää vaalit.

Jatkuvat tulitaukorikkomukset ovat kuitenkin hidastaneet prosessia. Ukrainan presidentti Petro Porošenko sanoi viime viikolla, (siirryt toiseen palveluun) ettei poliittisissa kysymyksissä edetä ennen kuin voimaan on saatu Minskin sopimuksen turvallisuutta koskevat kohdat.

Separatistit ovat ilmoittaneet järjestävänsä Itä-Ukrainassa silti marraskuussa vaalit. (siirryt toiseen palveluun) Ukraina tuomitsee ne laittomina.

6. Koko raja Ukrainan haltuun

Ukraina on menettänyt separatistien kapinan myötä hallinnan siitä osasta Venäjän-rajaansa, joka rajoittuu Luhanskin ja Donetskin separatistialueisiin. Minskin sopimuksen mukaan rajavalvonta pitää palauttaa Ukrainalle, mutta näin ei ole vielä käynyt.

Koska Ukraina ei ole aloittanut Minskin sopimuksen vaatimia perustuslaillisia uudistuksia, Venäjä on saanut tekosyyn olla palauttamatta rajaa Ukrainan valvontaan, arvelee The Financial Times -lehti. (siirryt toiseen palveluun)

Etyjin tarkkailijat pyrkivät valvomaan rajaliikennettä, mutta heidän työtään rajoitetaan, tarkkailijoiden edustaja kertoo The Wall Street Journalille (siirryt toiseen palveluun).

7. Entäpä Krim?

Sotilaita Krimillä.
Niin kutsutut pienet vihreät miehet ilmaantuivat Krimille heti Maidanin kansannousun jälkeen maaliskuussa 2014. Myöhemmin presidentti Vladimir Putin myönsi, että he olivat Venäjän armeijan sotilaita.Juri Kosetkov / EPA

Vaikka Krimistä ei Minskin sopimuksissa puhutakaan, Ukraina ei ole luopunut toivosta saada alue takaisin eikä aluetta ole kansainvälisesti tunnustettu osaksi Venäjää.

Ukrainan presidentin edustaja on perustellut Krimin puuttumista rauhansopimuksesta sillä, että neuvottelut Krimistä käydään erikseen ja Itä-Ukrainan separatistialueiden palauttaminen on ensi vaihe.

– Jos menetämme Donbassin (Donetskin ja Luhanskin) alueen, kuinka voimme vaatia Krimin palauttamista, presidentin edustaja Kostiantyn Jelisejev sanoi vuosi sitten. (siirryt toiseen palveluun)

Venäjä on puolestaan ilmoittanut, ettei se keskustele Krimin palauttamisesta Ukrainalle kenenkään kanssa.

Itä-Ukrainan konfliktiin voisikin olla toivotonta löytää nopeaa ratkaisua, jos samalla yritettäisiin löytää sopu Krimistä.

"Sopimus ei ole kuollut"

Vaikka rauhansopimus takkuilee joka rintamalla, eikä Normandia-ryhmältä odoteta torstaina läpimurtoa, pyyhettä ei ole heitetty kehään.

Mies tutkimassa äskettäin pommituksessa tuhoutunutta taloaan Oktiabrskiyn alueella, lähellä Donetskin lentokenttää 29. marraskuuta.
Mies tutkimassa äskettäin pommituksessa tuhoutunutta taloaan Oktiabrskiyn alueella, lähellä Donetskin lentokenttää 29. marraskuuta 2015.Alexander Ermochenko / EPA

Ukrainan ulkoministerin Pavlo Klimkin sanoi saksalaiselle uutiskanavalle Deutsche Wellelle (siirryt toiseen palveluun) lokakuun alussa, etteivät rauhansopimuksen kohtaamat ongelmat tarkoita, että sopimus olisi kuollut. Se on yksinkertainen ja helppo, jos sen haluaa toimeenpanna sen, hän sanoi.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan totesi äskettäin The Financial Timesille, (siirryt toiseen palveluun) että tilanne on vaikea, mutta Venäjä on yhä vakuuttunut siitä, ettei Minskin sopimukselle ole vaihtoehtoa.