Pohjois-Norjan noitavainot olivat Euroopan hirveimmät – muistomerkkiä tullaan katsomaan Kiinasta asti

Euroopan pohjoisimmat noitavainot riehuivat Lapin naapurissa Norjan Finnmarkissa 1600-luvulla. Noitina poltettujen naisten ja miesten muistoksi pystytetty muistomerkki vetää Pohjois-Norjan Vuoreijaan matkailijoita ympäri maailman.

Ulkomaat
Muistomerkki Vardössä: tuoli
Jarmo Honkanen / Yle

Ikuinen tuli palaa Jäämeren rannalla Vardøssä eli Vuoreijassa noituudesta poltettujen muistoksi. Tuli sytytettiin Juhannusaattona 2011. Silloin Norjan kuningatar Sonja avasi Steilnesetin noitavainojen muistomerkin.

Tällä samalla rannalla poltettiin oikeasti roviolla naisia ja miehiä 1600-luvulla. Paikallinen alioikeus oli tuominnut heidät kuolemaan noituudesta.

Steilnesetin muistomerkki koostuu kahdesta rakennuksesta. Norjalaisilta muistomerkki on saanut nimen Heksemonument, Noitamonumentti.

Sveitsiläisen arkkitehdin Peter Zumthorin suunnittelema toistasataa metriä pitkä, puusta, pressukankaasta ja vaijereista tehty rakennus on läpikäveltävä.

Sisäseinillä on taulut jokaisesta kuolemaantuomitusta ja heidän tunnustamistaan tai syykseen luetuista rikoksista. Lähes kaikki tunnustukset saatiin kiduttamalla. Tiedot on kerätty oikeudenkäyntipöytäkirjoista, jotka ovat tallessa alueellisessa valtionarkistossa Tromssassa.

Muistomerkit Vardössä
Katso video.

Muistomerkissä kuulee ja tuntee roviolla poltettujen tuskan

Jäämeren tuuli vinkuu ja natisuttaa rakenteita. Luonnontulen väristen himmeiden hehkulamppujen valaisemalla sisäkäytävällä teosta tutkii kiinalainen arkkitehti Tan Ruoshuang. Hän on matkustanut teoksen takia tänne kauas pohjolan äärille.

– Täällä voi tuntea tuomittujen 91 ihmisen kärsimykset. Seinää koskettamalla voi tuntea värinän, joka on kuin tulessa kärsivien ihmisten vapinaa, sanoo arkkitehti Tan.

Tan Ruoshuang, Vardö
Jarmo Honkanen / Yle

Muistomerkin toinen rakennus on kuutiomainen tumma ja lasiseinäinen. Sen sisällä roihuaa ikuinen liekki. Tuli palaa tuolissa, jonka yllä seitsemän peiliä heijastaa tulta, maisemaa ja katsojaa. Teos on maailmankuulun ranskalais-yhdysvaltalaisen taiteilijan Louise Bourgoisen viimeinen suuri työ. Taiteilija kuoli ennen muistomerkin valmistumista.

Varangin museon konservaattori Synnøve Eikevik sanoo, että muistomerkkiä on vuosittain käynyt katsomassa pari-kolmekymmentä tuhatta ihmistä. Osa tulee kaukaa vain sen takia.

Muistomerkki Vardössä rannan puolelta
Jarmo Honkanen / Yle

Osa Euroopan noitavainoja

Myös Suomessa noitavainot olivat 1600-luvulla pahimmillaan, ne keskittyivät Ahvenanmaalle ja Länsi-Suomeen. Elettiin Euroopan senkertaisten noitavainojen loppusuoraa. Suomessa kuolemaan tuomittujen määrä on arvioitu runsaaksi sadaksi ihmiseksi.

Oikeushistorioitsija Heikki Ylikangas on arvioinut, että Mooseksen lain tulo oikeuslähteeksi uuden ajan alussa lisäsi vainon sytykkeitä Euroopassa.

Varangin museon konservaattori Synnøve Eikevik sanoo, että vainoille on monta selitystä.

– Vainojen syytä on vaikea selittää. Syy liittyy uskontoon ja kansanuskomuksiin. Myös kuningas pyrki julistamaan uuden uskonnon eli protestanttisuuden tulon, koska aiemmin oli oltu katolilaisia., sanoo Synnøve Eikevik.

Synnove Eikevik, Vardö
Jarmo Honkanen / Yle

Finnmarkissa tuomioita antoivat ajan lakien mukaan paikalliset alioikeudet. Syytteeseen joutui 135, kuolemaan tuomittiin 91 ihmistä. Määrä on harvaan väkilukuun suhteutettuna Euroopan ennätys.

Enemmistö tuomituista oli naisia. Viidennes tuomituista oli saamelaisia, loput norjalaisia. Saamelaisista tuomituista enemmistö oli miehiä.

Tuomittujen uskottiin aiheuttaneen noitumalla kuolemia ja haaksirikkoja, ja olleen yhteistyössä paholaisen kanssa.