Hyviä terveysuutisia Australiasta: tasmaniantuholaiset päihittivät syövän ja sukupuuton

Naaman kasvaimet ovat tappaneet nopeasti 90 prosenttia tasmaniantuholaisten kannasta, mutta osalle eläimistä on yllättäen kehittynyt vastustuskyky.

sukupuuttoon kuoleminen
Pussiahma tuijottaa kameraan.
Hurjasta luonnostaan tunnetut pussiahmat eli tasmaniantuholaiset olivat jo ennen naamasyöpää ahtaalla, koska niiden geeniperimä oli yksipuolistunut kantojen pienetessä. Dave Hunt / EPA

Pussiahma eli tasmaniantuholainen näyttää päihittäneen syövän, joka uhkasi koko lajin olemassaoloa. Tasmanian yliopiston tutkijat ovat löytäneet kuuden vuoden aikana pienen pussiahmapopulaation joukosta kuusi eläintä, joille on kehittynyt synnynnäinen suoja naaman syöpäkasvaimia vastaan.

Tauti, joka havaittiin ensi kerran 20 vuotta sitten, on syöväksi poikkeuksellinen: se tarttuu eläimestä eläimeen, kun ne purevat toisiaan. Tauti on tappanut 90 prosenttia villeistä pussiahmoista.

Tutkijat ällistyivät täysin

Kaikki immuuneiksi osoittautuneet eläimet ovat peräisin samasta pienestä populaatiosta Cradle Mountainin luonnonpuistosta. Tutkijat ovat ottaneet alueella kokeita kolmen kuukauden välein sitten vuoden 2006, jolloin sarcophilus harrisii eli DFTD-syöpä levisi Luoteis-Tasmaniaan.

– Jossakin vaiheessa tajusimme, että eläimet, joilla olin nähnyt syövän ensioireita, olivatkin kolmen kuukauden päästä kasvaimettomia, kertoo tutkimusten johtaja Rodrigo Hamede The Guardian Australia (siirryt toiseen palveluun) -lehdelle.

Kaikilla kuudella syövästä selvinneellä eläimellä oli veressään vasta-aineita, jotka muilta puuttuivat. Testatuista eläimistä ominaisuus on ollut kymmenellä prosentilla.

Immuniteetin ilmentyminen neljässä tai viidessä sukupolvessa oli erittäin nopea reaktio tavattoman suureen uhkaan, Hamede sanoo. Vaara ei hänen mukaansa ole ohi, mutta sukupuutto lähitulevaisuudessa ei enää ole todennäköinen ja pitkällä tähtäyksellä hän uskoo pussiahmakannan toipuvan.

Rokotekin auttaa

DFTD:tä vastaan on tällä välin kehitetty myös rokote. Sen isä immunologi Greg Woods sanoo olevansa kasvainten katoamisesta ratki riemuissaan.

– Aluksi emme olleet uskoa sitä. Ajattelimme, että diagnoosin täytyi olla virhe, emmekä uskoneet, että pussiahmat voisivat selvitä kasvaimista omin voimin. Todisteet kuitenkin osoittautuivat kiistattomiksi, Woods sanoo ja myöntää samalla, ettei tutkijoille ole vielä selvää, miten onnekas käänne sai alkunsa.

Rokotuksella puolestaan aiotaan auttaa niitä pussiahmakantoja, joille immuniteettia ei ole kehittynyt. Rokotuksen toistaiseksi saaneet kaksi pussiahmajoukkoa on jo vapautettu luontoon, eikä yksikään eläin ole saanut syöpää. Osan kohtaloksi tosin on koitunut autoliikenne.

The Nature -lehdessä elokuussa julkaistu tutkimus (siirryt toiseen palveluun) kertoo DFTD:stä lisää. Lupaavista käänteistä kirjoittaa myös Australian yleisradioyhtiö ABC. (siirryt toiseen palveluun)