Asiantuntijat Ykkösaamussa: Ulkopuolisuuden tunne ajaa ihmisiä Suomesta äärijärjestöihin

Suojelupoliisin mukaan konfliktialueille lähteneitä on noin 70, palanneita parikymmentä.

Syyria
Naamioituneita taistelijoita.
Naamioituneita taistelijoita.Reuters

Suomesta Irakin ja Syyrian konfliktialueille, äärijärjestöihin, lähteneiden syyt ovat moninaiset, kertovat asiantuntijat. Yksi merkittävä tekijä on, kuinka oma elämä Suomessa koetaan. Syyrian tilanne on saatettu nähdä mahdollisuutena erilaiseen elämään.

– Ihmiset kokevat voimakkaan ulkopuolisuuden tunteen tähän yhteiskuntaan. Ja väkivaltainen ryhmä tai mikä tahansa ryhmä, jossa on hyvin voimakas ideologia ja yhteenkuuluvuuden tunne, tarjoaa heille sellaisen verkoston ja ryhmän, mitä heillä ei muuten ole, arvioi tietokirjailija Kristiina Koivunen Ylen Ykkösaamussa tänään torstaina.

Suojelupoliisin mukaan konfliktialueille lähteneitä on noin 70, palanneita parikymmentä.

– Ei ole ajateltu ehkä niin, että lähden nyt keskelle sota-aluetta, vaan että lähden tästä maasta pois, jonka osa en koe olevani. Rakennan elämän jossain muualla uudestaan, pohti tutkija Karin Creutz Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta.

– Joillain on saattanut olla rikollista taustaa, joillain on saattanut olla perhesuhteissa ongelmia, kaikenlaisia taloudellisia huolia ja vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat madaltaneet kynnystä lähteä.

Perheet peloissaan

Koivusen mukaan tilanne on vaikea vierastaisteluihin lähteneiden perheille, sillä asiaan liittyy paljon häpeää ja salailua.

– Jotkut sanoivat, että jos poika tai tytär on lähtenyt Syyriaan, se on perheelle pahempi tilanne, kuin jos lapsi olisi kuollut. He pelkäävät lapsen puolesta ja lisäksi he pelkäävät, että perheen muita lapsia kiusataan koulussa. Sitten he pelkäävät, että lapsi joutuu ehkä vankilaan. He pelkäävät myös omasta puolesta, että heitäkin saatetaan rangaista, vaikka yleensä vierastaistelijat ovat lähteneet salaa lähipiiriltään.

Karin Creutzin mukaan konfliktialue traumatisoi ihmistä ja tuottaa henkistä taakkaa. Olisi tärkeä huolehtia, että palaajat eivät tippuisi täysin yhteiskunnan kelkasta.

– On haaste saada heidät takaisin yhteiskuntaan. Rakenteeltaan elämäntilanne on muuttunut, ei välttämättä ole asuntoa tai töitä.

– Jos palaajat haluavat päästä takaisin Suomeen ja yhteiskunnan jäseniksi, niin heidät pitää myöskin hyväksyä. Työpaikka ja asunto eivät riitä. Suomessa tilanne ei ole niin paha, kuin esimerkiksi Ranskassa. Kun olen haastatellut Suomen viranomaisia, niin heillä on hyvin ymmärtäväinen suhtautuminen, Koivunen sanoi.

Suomessa noin 70 000 muslimia

Suomessa on noin 70 000 muslimia, mikä on noin 1,3 prosenttia väestöstä. Useimmat heistä asuvat pääkaupunkiseudulla. Suuri osa suomalaisista muslimeista on hyvin nuoria. Vuoteen 2030 mennessä suomalaisten muslimien määrän arvioidaan nousevan yli sataantuhanteen. Enemmistö Suomen muslimeista on maltillisia.

Tutkija Karin Creutz on ollut mukana tekemässä valtioneuvoston tilaamaa tutkimusta Suomesta Irakin ja Syyrian konfliktialueille äärijärjestöihin lähteneistä. Tutkimus perustui haastatteluihin ja lähtijöiden viestinnän seuraamiseen sosiaalisessa mediassa. Tietokirjailija Kristiina Koivusen Suomen nuoret jihadistit -uutuuskirja keskittyy samaan aiheeseen.