Väitös: Luomun tiedotusta lisättävä – "Yllättävän moni luulee kaikkea ruokaa luomuksi"

Luomusta tiedotetaan hyvin, mutta ei riittävästi, arvioi luomun kehittämisestä väittelevä Jaakko Nuutila.

luomuruoka
Kananmunia kennossa.
Yle

Elintarviketieteiden maisteri, lehtori ja keittiömestari Jaakko Nuutila on tutkinut suomalaista ruokaketjua eli ruoan matkaa ”pellolta pöytään” ja löytänyt tekijöitä, jotka estävät luomun kehittämistä. Nuutila toimii Mikkelissä sijaitsevan Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattorina.

Nuutilalla on useita konkreettisia ehdotuksia, joilla hallituksen asettamiin luomutavoitteisiin päästäisiin paremmin.

– Olen hyvilläni, että hallitus on ottanut yhteisen tavoitteen luomutuotannon kasvattamiseksi. Väitökseni ei ole tarkoitus kritisoida vaan auttaa. Nuutila muun muassa ehdottaa haittaveron asettamista torjunta-aineille ja väkilannoitteille. – Ruotsissa on torjunta-aine- ja fosforivero ja Tanskassa torjunta-aine- ja typpivero. Siellä ne on saatu toimimaan. Tärkeää on veron määrä, sen pitää vaikuttaa, mutta ei lamauttaa, Nuutila pohtii.

Haittaveron tuottoa voitaisiin ohjata koulujen luomuruokatukeen.

– Kustannukset eivät välttämättä nouse koviksi varsinkaan niissä kouluissa, joissa syödään paljon lihaa ja eineksiä. Lisäämällä kasviruokaa ja vähentämällä lihaa saadaan lisättyä luomun määrää kouluruokailussa.

Nuutilan mukaan ruokaketjun toimijat, kuten tuottajat ja teollisuus eivät tee tarpeeksi yhteistyötä. Kuluttajat on myös unohdettu päätöksenteossa.

– Kauppa ottaa suurimman viipaleen ruoan hinnasta ja tuottajat saavat vähiten. Näinhän se menee markkinatalouden periaatteiden mukaan. Mutta jos tehtäisiin tiiviimpää yhteistyötä se voisi johtaa reilumpaan toimintaan ja kaikilla olisi taloudelliset mahdollisuudet.

Luomu on arvovalinta

Nuutila sanoo, että tutkimusten mukaan moni pitää kaikkea suomalaista ruokaa luomuna eli luonnonmukaisesti tuotettuna.

– Moni ei tiedä, että tavanomaisesti tuotetut vihannekset voivat sisältää torjunta-ainejäämiä. Tai että väkilannoiteet rehevöittävät vesistöjä.

Nuutila ehdottaa, että tavanomaisesta tuotannosta tulisi julkaista enemmän tutkimuksiin perustuvaa tietoa ja näin kuluttajat tietäisivät ruokaketjun haittavaikutuksista.

Luomusta voitaisiin puolestaan lisätä tietoa esimerkiksi koulun oppimateriaaleihin sekä korkeakoulujen opetustarjontaan. Nämä keinot eivät maksa aiempaa enemmän.

Kuluttajalle luomu on toistaiseksi tavallista ruokaa hintavampaa ja se saattaa myös ohjata kulutustottumuksia.

Kuluttajilla ei ole nyt riittävää syytä valita luomua. Arvot ohjaavat rahankäyttöä.

Jaakko Nuutila

– Kuluttajilla ei ole nyt riittävää syytä valita luomua. Arvot ohjaavat rahankäyttöä. Luomua voidaan valita esimerkiksi eettisistä ja turvallisuussyistä.

Hallituksen Lisää Luomua -ohjelman tavoitteena on, että vuonna 2020 luomun peltopinta-ala on 20 prosenttia, luomumarkkinat kolminkertaistuneet ja valtionhallinnon keittiöiden tarjoamasta ruoasta 20 prosenttia on luomua.

Tuotantopinta-alan osuus oli yhdeksän prosenttia vuonna 2013, kun ohjelma julkistettiin. Nyt se on 10,6 prosenttia. Vuonna 2013 luomumarkkinat olivat 215 miljoonaa euroa ja nyt niiden arvellaan olevan 265 miljoonaa euroa. Kehitys on siis paljon hitaampaa kuin tavoitteiden täyttyminen edellyttäisi.

Hallituksen luomutavoitteet eivät Nuutilan mielestä ole itsessään epärealistiset vaan ainoastaan epärealistiset olemassa oleviiin keinoihin ja käytettyihin välineisiin nähden.

Tavoitteet pitääkin asettaa korkealle, muuten ne eivät täyty.

Jaakko Nuutila

– Tavoitteet pitääkin asettaa korkealle, muuten ne eivät täyty, Nuutila sanoo.

Jaakko Nuutilan vastaväittäjänä 28. lokakuuta toimii maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö ja Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja dosentti Jaana Husu-Kallio, joka on itse ollut mukana asettamassa hallituksen luomutavoitteita.