USA:n vaaleihin alle kolme viikkoa – Mitä vielä voi tapahtua?

Kolme Yhdysvaltain-tutkijaa arvioi Yle Uutisille, mitä voi olla odotettavissa Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan viime metreillä.

USA:n presidentinvaali
Trump ja Clinton kättelevät.
Hillary Clinton ja Donald Trump ensimmäisen yhteisen vaaliväittelynsä jälkeen 26. syyskuuta.Peter Foley / EPA

Hillary Clinton ja Donald Trump ovat nyt väitelleet kaikki kolme kahdenkeskistä vaaliväittelyään. Mielipidekyselyissä (siirryt toiseen palveluun) Clintonilla on kohtuullisen selvän tuntuinen johto.

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta näkemyksiä siitä, miltä tilanne nyt näyttää, kun vaaleihin on aikaa alle kolme viikkoa.

1. Mitä Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjassa voi vielä olla odotettavissa?

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija (siirryt toiseen palveluun), yhdysvaltalainen Leo Michel toteaa, että tämä on ollut monien yllätysten kampanja eikä uusia voi sulkea pois. Olivat ne sitten äänitteitä Trumpin menneisyydestä, hänen liiketoimiaan koskevia syytöksiä tai Clintonia koskevia sähköpostivuotoja.

Yhdysvaltain tutkimuksen dosentti (siirryt toiseen palveluun) Benita Heiskanen Turun yliopistosta sanoo, että tulevaa on vaikea ennustaa, etenkin kun joka päivä tulee uusia paljastuksia, mutta peli näyttää aika selvältä.

Hillary Clinton puhujakorokkeen takana. Taustalla ihmiset pitelevät häntä tukevia banderolleja.
Hillary Clinton kampanjoimassa Miamissa 11. lokakuuta.

Hän uskoo, että Clintonia koskevilla Wikileaks-paljastuksilla olisi ollut suurempi vaikutus, jos ne olisivat tulleet esivaalikampanjan aikana. Nyt ne ovat jääneet Trumpin seksikohujen, seksuaalisen vallankäytön ja ahdistelun varjoon. Lisäksi ne lähinnä vahvistivat Clintonin esivaalikampanjan vastaehdokkaan Bernie Sandersin kampanjan esittämät väitteet.

Mitään sinänsä uutta tai rikollisuuteen viittaavaa ei ole tullut ilmi, ainakaan toistaiseksi.

Heiskanen toteaa, että Trumpilla on ollut paljon ongelmia, ja viimeinen niitti tuli väittelyssä, jossa hän sanoi, ettei välttämättä kunnioita vaalien lopputulosta. Jos hän vielä yritti saada joitain sitoutumattomia puolelleen, se ei kyllä onnistu, Heiskanen uskoo.

– Mutta likainen peli on menossa. Mitä tahansa yllätyksiä saattaa tapahtua, niitä me ei pystytä ennakoimaan, Heiskanen toteaa.

Vanhempi tutkija Anna Kronlund Ulkopoliittisesta instituutista (siirryt toiseen palveluun) toteaa, että on vaikea arvioida, mitä vielä voisi tapahtua, kun vaalikampanjan aikana on noussut esiin paljon kaikenlaisia skandaaleja.

Mahdollista on, että tulee uusia skandaaleja. Maailmalla tai Yhdysvalloissa voi myös sattua jotain sellaista, joka hyödyttää jompaa kumpaa ehdokasta, Kronlund sanoo.

2. Clinton johtaa mielipidekyselyissä selvästi. Onko Trumpin peli menetetty?

Michel toteaa, että mielipidekyselyihin liittyy paljon epävarmuutta. Vaikka ne ovatkin Yhdysvalloissa olleet perinteisesti verraten luotettavia, Michel muistuttaa, että olemme joutuneet yllättymään joissakin viimeaikaisissa äänestyksissä, esimerkiksi Britannian Brexit-äänestyksessä.

Ratkaiseva tekijä tulee olemaan äänestysvilkkaus. Jos se on korkea, Michel povaa Clintonille selvää voittoa. Jos kampanjan sävy ja luottamuspula molempia ehdokkaita kohtaan saa monet jäämään vaalipäivänä kotiin, kisasta tulee tiukempi.

Michel kritisoi sitä, että Trump jatkuvasti kyseenalaista vaalien oikeutuksen ja esittää epäilyjä vilppiaikeista. Väitteiden tueksi ei ole mitään todisteita, eikä mitään tällaista tiedetä tapahtuneen Yhdysvaltain uuden ajan historiassa, Michel toteaa.

Michel pitää väitteitä myös vaarallisina, sillä ne voivat joissain tapauksissa innoittaa jopa väkivaltaan.

Heiskasen mukaan Clintonin etumatka vaikuttaa kaikkien mielipidemittausten valossa ratkaisevalta. Vaikuttaa siltä, ettei Clinton ole johdossa ainoastaan vaa'ankieliosavaltioissa, vaan voi voittaa myös joissakin perinteisesti republikaaneja äänestäneissä osavaltioissa.

Seksikohujen jälkeen juuri naiset ovat mielipidemittausten valossa lähteneet pois Trumpin tukijoukoista, Heiskanen huomauttaa.

Donald Trumpia tukevia banderolleja Trumpin vaalijulisteen edessä.
Cristobal Herrera / EPA

Heiskanen nostaa esiin laajalle levinneen teorian, jonka mukaan Trump ei pyrkisikään voittamaan, vaan pyrkisi perustamaan tv-kanavan, joka haastaisi Fox-kanavan. Kanava vetoaisi Trumpin vaalikampanjassa hankkimaan kannattajakuntaan. Tämä selittäisi, miksei Trump edes pyri vetoamaan suureen äänestäjäkuntaan ja keskimatkan kulkijoihin, Heiskanen sanoo.

Kronlund huomauttaa, että Clintonilla on tällä hetkellä selkeä etumatka, mutta vaalit ovat olleet hyvin poikkeukselliset, eikä tiedetä, tuleeko vielä jotain sellaista, joka vaikuttaa lopputulokseen. Siksi hän odottaisikin 8. marraskuuta pidettäviin vaaleihin asti, kumpi voittaa.

3. Mikä voisi vielä kääntää kisan Trumpille?

Michel uskoo, että kampanjan hirveästä äänensävystä huolimatta debattia perusperiaatteista on ollut riittävästi. Ehdokkaiden erot ovat niin suuret, että useimmat ovat jo päättäneet kantansa. Uusien paljastustenkaan hän ei usko enää juuri muuttavan kantoja.

Trumpinkin puheet ovat pysyneet samansävyisinä siitä asti, kun hän ehdokkuudesta ilmoittaessaan hyökkäsi meksikolaissiirtolaisia vastaan.

Sen sijaan suuntaa voisi muuttaa se, jos Yhdysvalloissa tapahtuisi jotain dramaattista, kuten terrori-isku. Lisäksi äänestysvilkkaus ratkaisee: Korkea äänestysvilkkaus suosii demokraatteja ja Clintonia, alhainen republikaaneja ja mahdollisesti myös Trumpia.

– Periaatteessa tämän ei pitäisi olla vaikeasti ennustettava vaali. Ei kuvittelisi, että sama maa, joka äänesti Barack Obaman selvin numeroin presidentiksi ja uudelle kaudelle olisi seonnut neljässä vuodessa ja äänestäisi hänen poliittista ja filosofista vastakohtaansa. Mutta tämä ei ole tavallinen vaalivuosi, Michel toteaa.

Heiskanen sanoo, että ainut, mikä hänelle tulee mieleen, on onnettomuus tai sairauskohtaus. Kaiken valossa näyttää häviävän pieneltä mahdollisuus, että Trump voittaisi. Hän kuitenkin huomauttaa, että vaalivuosi on ollut hyvin poikkeuksellinen.

– Aina, kun asiantuntijat ovat esittäneet jotain varmana, se on kumottu, Heiskanen huomauttaa.

Kronlund nostaa esiin mahdollisuuden yllätykseen, kuten kävi Brexit-äänestyksessä.

Hän huomauttaa, että vaalitulokseen vaikuttaa se, ketkä lopulta äänestävät ja millä perusteella. Kumpikin ehdokas on epäsuosittu, ja mielenkiintoista on, miten he saavat äänestäjänsä liikkeelle. Lisäksi ääniä voivat mahdollisesti viedä valtapuolueiden ulkopuoliset ehdokkaat, vihreiden Jill Stein ja libertaarien Gary Johnson.

Vaikutusta voi olla myös sillä, paljonko muutosta äänestäjät haluavat Obaman kausiin, Kronlund toteaa.