1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vertaistuki

Mielenterveytensä kanssa kamppailevat murehtivat yhteisöjensä alasajoa: "Kaikki sosiaaliset suhteet räjähtävät pirstaleiksi"

Mielenterveyden keskusliiton mukaan yhteiskunnan koventuneet arvot näkyvät siinä, että mielenterveyskuntoutujille tärkeitä sosiaalisia yhteisöjä suljetaan.

vertaistuki
Mielipaikan asiakkaat kahvittelemassa.
Jenna Tiikkainen, Jari Lehtola ja Jyrki Herrala ovat pettyneitä Mielipaikan kahvitteluhetkien ja vertaistuen loppumiseen.Antti Ojala / Yle

KOTKA Mielipaikka on vakiokävijöilleen kuin toinen koti. Kaikille avoin päivätoiminta uhkaa kuitenkin loppua talossa vuodenvaihteessa, mikä on valtava pettymys sen asiakkaille.

Hyvin pitkään mielenterveydellisten ongelmien kanssa paininut Jari Lehtola pitää isoimpana menetyksenä vertaistuen häviämistä.

– Täällä tuntee olonsa turvalliseksi. Vierellä on muita samankaltaisia asioita kokeneita, sanoo Lehtola. – Menetys on valtava.

Myös ammattiavun läheisyys saa kiitosta talon sisältä.

– Täällä on ollut useampia tilanteita, joissa ihmiset ovat tarvinneet kriisiapua, kuvailee vieressä istuva Jyrki Herrala.

Vakituista henkilökuntaa paikka työllistää yhden henkilön ja yhden osapäiväisen. Asiakkaat eivät usko, että kaupunki saa mainittavia säästöjä toiminnan alasajamisesta.

Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta kilpailuttaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hoidolliset ja toiminnalliset ryhmätoiminnot. Avoin päivätoiminta ei kuulu kilpailutuksen piiriin.

Oirehtiminen on jo alkanut. Omassa ja muiden oloissa on ollut havaittavissa vaikeuksia.

Jari Lehtola

Yhteinen kohtaamispaikka

Mielipaikka on mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu talo Karhulassa, jonne on helppo tulla viettämään vapaa-aikaansa. Kuukaudessa asiakaskäyntejä kertyy 500-600 välillä. Mielipaikassa saunotaan, pelataan pelejä ja ollaan yhdessä. Siinä sivussa omia ja muiden ongelmia voidaan purkaa ja ratkoa mielen umpisolmuja.

Sosiaalinen ulottuvuus on keskeinen osa päivätoimintaa. Oikeastaan kaikkein keskeisin.

– Kaikki sosiaaliset suhteet räjähtävät pirstaleiksi, jos toiminta loppuu, tiivistää Jari Lehtola.

Lehtola on omien sanojensa mukaan valmistautunut jo henkisesti muutokseen. Ikävät uutiset ovat näkyneet myös somatisaatiohäiriöinä.

– Oirehtiminen on jo alkanut. Omassa ja muiden oloissa on ollut havaittavissa vaikeuksia, kuten päänsärkyä ja muuta kipuilua.

Työkeskeisyys korostuu

Päivätoimintapaikat edustavat asiakkailleen ennen kaikkea sosiaalisia suhteita ja matalan kynnyksen paikkaa tavata ihmisiä. Muutokset eivät välttämättä ole helppoja kuntoutujille.

– Hyvin usein henkilöt ovat rajoittuneita uusien suhteiden luomiseen. Kyvyt ja voimat eivät helposti riitä, sanoo Kouvolan Mielenterveysseuran puheenjohtaja Timo Honkanen.

Kahvilan tuoleihin voisi laittaa nimet, joissa kukin aina päivittäin istuu ja pitää toistaan pystyssä.

Jari Lehtola

Mielenterveyden keskusliitosta kerrotaan, että päivätoiminnan paikat ovat vähentyneet Suomessa viime vuosina heikon taloustilanteen vuoksi.

– Se on ollut selvä suuntaus. Niitä palveluita karsitaan, jotka aiheuttavat kunnille kustannuksia, sanoo kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane.

Hanen mukaan myös yhteiskunnan koventuneet arvot näkyvät.

– Työkeskeisyys korostuu. Painotusta on siirretty toimintaan, joka tähtää suoraan työllistymiseen tai tuottavuuteen yhteiskunnan näkökulmasta.

Jäädäänkö kotiin?

Työllistymiseen tähtääminen on Hanen mielestä on sinällään järkevää, mutta kaikkien kohdalla se ei toimi.

– On hyvin paljon kuntoutujia, jotka hyötyisivät enemmän yhteisöllisestä toiminnasta joka ei niinkään tähtää työllistymiseen vaan tuo sisältöä arkeen.

Kategorisessa palvelujen vähentämisessä on se riski, etteivät mielenterveyskuntoutujat lähde kotoaan liikkeelle lainkaan.

– Se taas voi lisätä syrjäytymisen riskiä ja johtaa yhteisön ulkopuolelle jäämiseen, mikä tunnetusti vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen.

Ei pelkkä kahvila

Mielipaikassa asiakkaasta työntekijäksi muuttuneen Jenna Tiikkainen on yllättynyt siitä, miten aktiivisia vakikävijät ovat olleet päivätoiminnan alasajoa vastaan.

Viime viikolla Kotkassa järjestettiin mielenilmaus ja paikan käyttäjät ovat kirjoitelleet lehtien yleisönosastoilla.

Mielenterveysjohtajan puheet pelkän kahvilan lopettamisesta Mielipaikassa eivät saa Jari Lehtolalta ymmärrystä osakseen. Kahvilatoiminta on yksi keskeinen osa päivätoimintaa, joka aktivoi talon väkeä ja kokoaa ihmiset yhteen.

– Ei ole olemassa pelkkää kahvilaa, se on jotain ihan muuta. Ihmiset tulevat sinne ja hakevat vertaistukea keskenään. Kahvilan tuoleihin voisi laittaa nimet, joissa kukin aina päivittäin istuu ja pitää toistaan pystyssä, sanoo Lehtola.

Tulee olemaan vaikeaa paikata tämä jollain.

Jyrki Herrala

Uusien suhteiden luominen voi olla vaikeaa

Jos Mielipaikassa käynti katoaa päivittäisestä ohjelmasta, aamuisin liikkeelle pääseminen tekisi tiukkaa kahvipöydässä istuville Herralalle ja Lehtolalle.

– Tulee olemaan vaikeaa paikata tämä jollain, murehtii Herrala.

Mielenterveyskuntoutujien mukanaolo päivätoiminnan kaltaisessa paikassa voi toimia vähentää panostuksia muissa sairaala- ja hoitomenoissa.

– Vaihtoehtona voi olla, että henkilö tarvitsee tukea suoraan kotiin, sanoo Kouvolan Mielenterveysseuran puheenjohtaja Honkanen.

Tiikkaisen mukaan moni asiakas käy jo nyt kotikuntoutuksessa. Hän uskoo, että he tulevat tarvitsemaan jatkossa yhä enemmän palveluita kotiin.

Vaihtoehtoiset paikat eivät miellytä

Mielipaikka aloitti toimintansa neljä vuotta sitten. Toiminnan takana oleva Kakspy on rekisteröity yhdistys, joka on ollut vuokralla kaupungin omistamassa rakennuksessa Karhulassa siitä saakka.

Nykyisen päivätoiminnan vaihtoehdoksi kaupunki on tarjonnut esimerkiksi Karhulan Klubitaloa. Sitä ei Mielipaikan asiakkaiden kesken voi kuitenkaan verrata nykyiseen.

– Klubitalo ei ole näin matalan kynnyksen paikka. Sinne mennään jäseneksi ja suoritetaan työtehtäviä. Täällä kaikki on vapaaehtoista, sanoo Jyrki Herrala.

Herralan mukaan Klubitalo vaatisi myös erilaista luonnetta. Mielipaikkaan tulevilta ei kysellä diagnoosia.

– Jos esimerkiksi tuntuu yksinäiseltä tai epäilee masennusta, tänne voi kuka tahansa tulla juttelemaan vertaisten tai työntekijöiden kanssa, lisää Tiikkainen.

Vertaistukea asiakkaat voivat antaa ja saada, vaikka vierustoverin diagnoosi olisikin eri.

Lue seuraavaksi