Analyysi: Valtion Talvivaara-rahat taas loppumassa

Talvivaaran menestys on aina ollut aivan nurkan takana, kirjoittaa ajankohtaistoimituksen tutkiva toimittaja Salla Vuorikoski.

Terrafame
Salla Vuorikoski.
Salla Vuorikoski.Jaani Lampinen / Yle

Viime kesänä ehdittiin jo uutisoida, että hallitus on päättänyt ajaa Talvivaaran kaivoksen alas. Todellisuudessa kaivos sai armonaikaa. Alasajo tehtäisiin, jos yksityistä rahaa ei löydy tämän vuoden loppuun mennessä. Hiekka tiimalasissa alkaa käydä vähiin.

Kaivosta pyörittävän Terrafamen emoyhtiön toimitusjohtaja Matti Hietanen kävi tiistaina A-studiossa vakuuttamassa, että nyt menee hyvin.

– Asiat ovat menneet todella hyvään suuntaan sekä vesitilanteen, ympäristötilanteen että tuotannon ylösajon suhteen. Totta kai se antaa hyvät eväät rahoitusneuvotteluita koskevalle työlle, Hietanen sanoi.

Puhe neuvotteluiden etenemisestä kuulostaa tutulta. Jo yli vuosi sitten keskustalainen ministeri Olli Rehn kertoi (siirryt toiseen palveluun), että neuvotteluja “useiden merkittävien yksityisten sijoittajatahojen kanssa on käyty tiiviisti”. Tämän takia valtio päätti jatkaa kaivosliiketoimintaa.

– Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö rahoitusta saataisi ratkaistua. Neuvotteluissa on positiivinen vire, sanoi Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia sanoi Helsingin Sanomille marraskuussa 2015.

– En lähde maakohtaisesti sanomaan, mutta mukana on sekä kansainvälisiä että kotimaisia sijoittajia ja alan yhtiöitä, totesi toimitusjohtaja Hietanen huhtikuussa 2016.

Rahalle löytyy ottaja, jos joku muu kantaa riskin

Sipilän hallituksen tavaramerkki on ollut omien päätösten peruminen. Olisiko mahdollista, että valtio sittenkin jatkaisi kaivoksen ylösajoa ainoana rahoittajana?

Perussuomalainen talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen vakuutti tiistaina A-studiossa, että hallituksen takaraja pitää. Muita rahoittajia on löydettävä. Turunen myös vihjaili, että marraskuun puolivälissä talouspoliittisella ministerivaliokunnalla voisi olla kokouksessaan jotain käsiteltävää Terrafamen suhteen.

Keitä mahdollliset rahoittajat sitten ovat? Sitä ei tiedä Turunen, tuskin muutkaan kansanedustajat. Ainoa vuosien varrella esillä ollut nimi on Audley Capital. Brittiläinen yhtiö ehdittiin jo uutisoida Talvivaaran uudeksi omistajaksi. Kyse oli kuitenkin vain Audleyn yrityksestä kerätä taakseen sijoittajia. Brittien haalimasta ryhmästä olisi tullut omistajakumppani valtion rinnalle. Homma tyssäsi, koska ehdot eivät sopineet valtiolle.

Markkinoilta löytyy tietenkin aina tahoja, jotka ovat valmiita lähtemään kaivoksen sijoittajiksi omilla ehdoillaan. Jos veronmaksaja kantaa riskit ja ikävät vastuut, mahdolliset tuotot varmasti kelpaavat muille. Hallituksessa kuitenkin tiedetään, että sopimuksen ehtojen täytyy kestää julkista tarkastelua.

Rahoilla olisi pyörittänyt poliisia vuoden

Kaivoksella on viime kuukausina kiihdytetty ylösajoa kuin viimeistä päivää. Terrafame tekee kaikkensa vakuuttaakseen sekä valtio-omistajan että mahdolliset yksityiset sijoittajat. Vastikään Helsingin Sanomien pääkirjoitussivuilla Terrafame-pomot Matti Hietanen ja Janne Känkänen vertasivat kaivosta muhivaan mehumaijaan, josta alkaa ensi vuonna virrata mehua. On tietysti luonnollista, että vastuuhenkilöt ja palkolliset pitävät omaa yritystään jatkorahoituksen arvoisena. Poliitikkojen keskuudessa Talvivaara hirvittää: kun pitää säästää sieltä ja täältä, kuinka kauan rahaa voi panna epäonniseen kaivokseen? Entä jos hyvät uutiset kaivokselta ovat vain hetkellisiä?

Rahaa on syydetty Kainuuseen erissä. Ennen kaivosyhtiön konkurssia valtio ehti sijoittaa Talvivaaraan 200 miljoonaa euroa. Sen jälkeen valtio käytti konkurssipesän julkisselvitykseen noin 110 miljoonaa euroa. Syksyllä 2015 valtio perusti Terrafamen, jolle myönnettiin ensin pääomaa 209 miljoonaa ja sitten 38,5 miljoonaa euroa. Yle kertoi tuolloin, että osa kansanedustajista oli hämmästynyt rahan loppumista.

Viime toukokuussa kassaan tarvittiin taas täytettä, joten eduskunta antoi sinne 144 miljoonaa euroa. Tuo summa tulee yhtiön mukaan käytetyksi alkuvuoteen mennessä.

Kun kaikki ynnätään yhteen, Talvivaara on haukannut valtiolta yli 700 miljoonaa euroa. Karkeasti arvioituna sillä pyörittäisi Suomen poliisia noin vuoden tai maksaisi suomalaislasten päivähoidon kolmeksi kuukaudeksi.

Valtaosa rahasta eli noin 500 miljoonaa euroa on käytetty kaivokseen Talvivaara Sotkamon kaksi vuotta sitten tapahtuneen konkurssin jälkeen. Alasajon kustannuksiksi on puolestaan arvioitu noin 300 miljoonaa euroa. Jos kaivoksen menestystarinaksi muuttavaa ratkaisua ei pian löydy, johtopäätös on selvä: hallittuun alasajoon olisi kannattanut ryhtyä mahdollisimman pian konkurssin jälkeen. Konkurssiakin oli jo ehditty pitkittää epätoivoisella yrityssaneerauksella vuoden verran.

Vaikka alasajoon ryhdyttäisiin, rahanmeno on kaikkea muuta kuin ohi. Eduskunta tulee joka tapauksessa myöntämään lisää rahaa Sotkamoon – jopa satoja miljoonia euroja. Ympäristösyiden takia kaivosta ei voi vain hylätä. Toisaalta, mitä pidempään ylösajoa ja toiminnan laajentamista jatketaan, sitä pidempään alasajokin kestää.

Jotkut poliitikot ja Terrafamen johtajat haaveilevat Turun telakan tarinasta. Kiistelläänkö tulevaisuudessa siitä, kuka saa sulan hattuunsa onnistuneen teollisen operaation jälkeen? Toiveikkuudessa ei ole mitään uutta. Aivan nurkan takana häämöttävä ratkaisu on aina ollut osa Talvivaaran tarinaa.

Korjaus 20.10.2016 kello 18.26: Jutussa väitettiin alun perin virheellisesti, että 700 miljoonalla eurolla olisi saanut päivähoidon kolmeksi vuodeksi. Summalla saisi tuhat euroa kuukaudessa maksavan päivähoidon kaikille suomalaislapsille kolmeksi kuukaudeksi.