Tuomioistuin määräsi Katalonian sallimaan härkätaistelut

Oikeus perusteli päätöstä sillä, että kyse on lain suojaamasta espanjalaiskulttuurista. Kiistan taustalla on kuitenkin myös kiista Katalonian aikeista itsenäistyä.

Katalonia
Matadori heilauttaa punaista viittaa verisen härä yli.
Härkätaistelu Las Ventasin areenalla Madridissa viime toukokuussa.Juanjo Martin / EPA

Espanjan perustuslakituomioistuin on kumonnut Katalonian itsehallintoalueen päätöksen härkätaistelujen laittomuudesta. Tuomioistuimen mukaan härkätaistelut ovat espanjalaiskulttuuria, jolla on lain suoja koko valtiossa.

Katalonian päätös syntyi vuonna 2010 kansalaisaloitteesta, johon eläintensuojelijat olivat keränneet 180 000 allekirjoitusta. Päätös herätti Espanjassa kuohuntaa, vaikka ei ollutkaan ensimmäinen. Kanariansaaret oli päätynyt samaan jo vuonna 1991.

Itsenäisyysmielisen Katalonian tekemänä päätöksessä kuitenkin nähtiin erityistä poliittista väriä ja irtiottoa muuhun valtioon.

Häränveren vuodatusta on vähennetty muuallakin

Härkätaistelut ovat olleet Espanjassa kipeä kysymys muutoinkin kuin vain Katalonian päätöksen vuoksi. Eläintensuojelijat ovat osoittaneet niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassa mieltään tavan raakuutta vastaan.

Espanjan suurin itsehallintoalue Kastilia ja Léon kielsi äskettäin härkien teurastamisen Toro de la Vega -kaupunkijuhlissa. Niissä ratsastaja ajaa härkää takaa ja keihästää sen katsojien nähden. Myös muualla on säädetty rajoituksia härkätaisteluihin ja härkäjuoksuihin, ja härkätaistelujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa kaksi kolmannesta, noin 400:aan vuodessa.

Härkätaistelujen kannattajat pitävät kuitenkin lujasti kiinni perinteestä, joka heidän mukaansa on yhtä espanjalainen kuin flamencotanssi. Viime vuonna maahan perustettiin ensi kertaa häränkasvattajien, matadorien ja katsojien eturyhmä.

Katalonia äänestää itsenäisyydestä vuoden päästä

Perustuslakituomioistuimen tuomion uskotaan kiristävän entisestään Katalonian ja keskushallinnon välejä Katalonian itsenäisyysäänestyksen lähestyessä.

Katalonian presidentti Carles Puigdemont vahvisti viime kuussa, että kansanäänestys järjestetään ensi vuoden syyskuussa keskushallinnon mielipiteistä riippumatta. Puigdemontin tavoitteena on valmistella jo ennen äänestystä muun muassa verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmät sellaiseen kuntoon, että Katalonia pystyy irtaantumaan Espanjasta.

Katalonian parlamentti on hyväksynyt suunnitelman, minkä vuoksi perustuslakituomioistuin harkitsee jopa rikossyytettä parlamentin puhemiestä vastaan.

Aluehallinnon kesällä teettämän mielipidekyselyn mukaan itsenäisyyttä kannattaa lähes 42 prosenttia katalonialaisista. Asiaa on kysytty kerran myös kansanäänestyksessä, josta keskushallinnon vastustuksen takia tosin tuli epävirallinen. Tuossa kahden vuoden takaisessa äänestyksessä miltei 81 prosenttia äänesti itsenäisyyden puolesta, mutta äänestysprosentti oli vain 37.

Lähteet: AFP, AP, Yle