Koe uusi yle.fi

Puolustusvoimat tehosti räjähteiden kierrätystä – uusi robotti ahmii kranaatteja yli 500 laukauksen tuntivauhdilla

Räjähteiden hävittäminen ja materiaalien kierrätys on tehostunut moninkertaiseksi puolustusvoimien Räjähdekeskuksessa Ähtärissä. Robotin läpi kulkee tuhansia kranaatteja ja ammuksia päivässä.

räjähdysaineet
Räjähteitä ourkava laitteisto on monimutkainen kokonaisuus, mutta turvallinen ja tehokas.
Robottikoneisto purkaa miljoona kranaattia ja ammusta vuodessa.Jarkko Heikkinen / Yle

Räjähdekeskuksen Ähtärin yksikköön on saatu täysin uniikki räjähteiden käsittelyyn suunniteltu automaattinen kokonaisuus. Räjähdekeskuksen tarpeisiin räätälöity laitteisto purkaa ilmatorjuntatykkien kranaatteja ja raskaiden konekiväärien patruunoita. Investointi tehtiin, koska se tuo rutkasti lisää tehoa räjähteiden hävittämiseen.

– Robotti viisinkertaisti käytännössä aikaisemman kapasiteetin. Tällä hetkellä tätä ampumatarvikelajia menee läpi noin miljoona kappaletta, sanoo Räjähdekeskuksen johtaja Petri Riihijärvi.

Robottikoneisto ahmii sisäänsä ilmatorjuntakranaatteja yli 500 laukauksen tuntivauhdilla. Robotti irroittaa ammuksista sytyttimen ja kranaatin. Sen jälkeen hylsy tyhjenee ruudista ja sen nalli otetaan talteen.

Ilmatorjuntatykin ammuksia kuljetushihnalla odottamassa pääsyä robotin käsittelyyn.
Kranaattien syöttö robotille tapahtuu paksujen suojaseinien läpiJarkko Heikkinen / Yle

Kierrätystä ja ympäristönsuojelua

Kranaattien sytyttimet ja patruunoiden nallit ovat räjähteiden hävittämisessä hankalimpia osia. Niissä käytetään elohopeaa ja lyijyä. Nyt nämä vaaralliset aineet saadaan turvallisesti talteen.

– Nallit ja sytyttimet ohjataan polttorumpuun, jossa ne räjäytetään hallitusti. Niistä vapautuneet savukaasut ohjataan puhdistus- ja suodatusjärjestelmään, jonka avulla käytännössä sata prosenttia yhdisteistä saadaan talteen, kertoo johtaja Petri Riihijärvi.

Robotin purkaman kranaatin hylsyt ja metallikuoret saadaan myös paremmin talteen ja ne lähtevät kiertoon. Ähtärissä on toinen robotti isojen kranaattien käsittelyyn. Ne pystytään jo purkamaan, mutta kranaatin sisälle valettua räjähdysainetta ei vielä saada talteen.

– Seuraava vaihe on tutkia, onko mahdollista saada se valettu räjähde sulattamalla tai muuten kranaatista ulos ja kuori sekä räjähde kiertoon, miettii Räjähdekeskuksen johtaja Petri Riihijärvi.

Venäläisiä ilmatorjuntatykin kranaatteja menossa purettavaksi.
Venäläisen ilmatorjuntatykin kranaatteja puretaan robotin avulla tuhansia päivässä. Jarkko Heikkinen / Yle

Ennen ne upotetiin järveen

Pitkään puolustusvoimien vanhentunut räjähdemateriaali yksinkertaisesti upotettiin Suomen tuhansiin järviin. Muuta keinoa ei tunnettu. Vasta 1980-luvulla ryhdyttiin poistettuja kranaatteja ja ammuksia räjäyttämään isoissa erissä Kittilässä. Oppia haettiin Ruotsista.

Kittilässä räjäytetään joka vuosi kymmeniä tuhansia tonneja käytöstä poistettuja materiaaleja. Yhteen pamaukseen saatetaan kasata 30 tonnia räjähteitä. Kittilässä humahtaa monta rekkakuormallista ruutia, trotyyliä ja kranaatteja kerralla ilmaan.

Massaräjäytykset ovat yleisesti käytössä eri maissa puolustusvoimien materiaalin hävittämisessä. Näissä räjäytyksissä ongelmalliset aineet pääsevät vapaasti ilmaan. Myös metalliosien haravointi rajähdysmontusta on työlästä.

Puolustusvoimat on määrätietoisesti tuhonnut vanhentunutta materiaaliaan. Valtavista määristä huolimatta tällä hetkellä tuhoamisessa ollaan jo selvästi voiton puolella, sanoo Räjähdekeskuksen johtaja Petri Riihijärvi.