Syksyinen korkeapaine hallitsi sää-chattia

Harvinaisen yksitoikkoinen syyssää on ollut paljon esillä viimeaikoina - siitä ja monesta muusta säähän liittyvästä aiheesta keskusteltiin puolitoistatuntisessa nettikeskustelussa.

Kotimaa
Ylen säätoimitus vastaamassa yleisön kysymyksiin
Ylen säätoimitus vastaamassa yleisön kysymyksiinMika Pippuri / Yle

Yleisön kysymyksiin olivat vastaamassa Ylen meteorologit Seija Paasonen, Matti Huutonen sekä Kerttu Kotakorpi. Isäntänä toimi Toni Hellinen.

Syksyn säätä hallinnut korkeapaine, ja sen aiheuttama vähäsateisuus sekä meriveden lasku kirvoitti useampia kysymyksiä.

Seija: Tänä vuonna meillä on ollut laaja-alainen korkeapaine päällä pitkään. Matalapaineet ovat joutuneet kiertämään sitä. Esim. Keski-Euroopassa on pitkään pyörinyt matalapaine, jota numeeriset mallit yrittävät tuoda ensi viikolla Suomeen. Ans kattoo, miten käy.

*Kerttu: *Koko maassa lokakuu on ollut harvinaisen sateeton – laajalti jopa mittaushistorian sateettomin. Myös syyskuu oli koko maassa Lappia lukuun ottamatta selvästi tavanomaista kuivempi.

Seija: Meriveden korkeuteen vaikuttaa yläpuolellamme olevan ilmapatsaan paino. Kun ilmapatsaan paino kasvaa, merivesi tavallaan karkaa alta pois. Matalapaineessa ilmapatsas on puolestaan kevyempi. Kun tuuli puhaltaa lounaasta merialueillamme, se puskee samalla myös merivettä kohti Suomea.

Sääennusteiden luotettavuus mietitytti yleisöä. Kuinka todennäköisesti ennusteet toteutuvat 10 päivän päähän?

*Kerttu: *Tämä riippuu paljon säätyypistä, esimerkiksi tämänhetkisessä korkeapainetilanteessa sääennuste voi olla todennäköinen jopa 10 päivän päähän, mutta lähtökohtaisesti viikon jälkeen ennusteet ovat useimmiten jo hyvin epätodennäköisiä. Yksittäisien paikkojen säätä ei juurikaan voi ennustaa niin kauas, mutta säätyypin voi mahdollisesti ennustaa.

*Seija *komppaa tulevan talven ennusteen arvoituksellisuutta: Ikävä kyllä vielä ei osata sanoa juuta eikä jaata tulevasta talvesta.

Myös meteorologin koulutuksen kesto sekä työpäivä kiinnostivat.

*Matti: *Koulutuksen kesto riippuu toki itse opiskelijasta, mutta tänä päivänä kesto on pääsääntöisesti noin 5 vuotta.

*Kerttu: *Meteorologin työssä Ylessä oleellisinta on säätilanteeseen perehtyminen ja sääennusteen tekeminen. Suunnittelemme sisällöt TV-lähetyksiin ja teemme itse sääkartat ja muun grafiikan TV-lähetyksiä ja nettiä varten. Lisäksi toimimme Ylessä sääasiantuntijoina ja annamme haastatteluja radioa ja nettiä varten.

Kestosuosikkiaiheeseen Keski-Suomen sijainnista vastasi Matti: Kun puhutaan Keski-Suomesta, tarkoitetaan Keski-Suomen maakuntaan. Maan keskiosa on eri asia ja alueellisesti laajempi. Tietoa sääennusteiden aluejaosta voi lukea täältä.

Sitten vielä itse sääennusteiden tekemiseen: Miten se nyt meni, että jos taivaalla näkyy koukku- eli jalaspilviä niin monenko päivän päästä sade tulee?

*Seija: *Lämpimän rintaman lähestyessä ensimmäisenä näkyy untuvapilviä, joissa usein jalasmuotoa. Matalapaineiden ja säärintamien nopeus ja voimakkuus toki vaihtelee, mutta nyrkkisääntönä voi ajatella, että vuorokauden sisällä sateet ovat hyvin mahdollisia.

Miten ennustetaan aamuisen kuuraliukkauden syntyminen?

Matti: Ennusteessa seurataan havaintoja esim. ilmankosteudesta ja arvioidaan myös tulevan yön ja aamun lämpötilaa sekä tienpinnan lämpötilaa. Jos ilman kastepiste on korkeampi, kuin tienpinnan lämpötila voi kosteus tiivistyä tienpintaan.

*Seija vastasi myös kysymykseen onko noloo laittaa pipo päähän vaikka ei olis pakkasta? *

Ei ole. Pääasia ettei päätä palella. Itse käytän kesähelteellä villasukkiakin.

Koko keskustelu kysymyksineen ja vastauksineen on luettavissa täällä.

Perjantaina pääsee testaamaan omaa meteorologista tietämystään meteorologitestillä!