”Älkööt minkään vallan maa-, meri- tai ilmailuvoimat..” – tiesitkö tämän Ahvenanmaan demilitarisoinnista?

Ahvenanmaan asemasta on sovittu kansainvälisesti sekä kahdenvälisesti Venäjän kanssa. Näitä sopimuksia ei niin vain pureta. Listasimme, mitä Ahvenanmaan linnoittamattomuus käytännössä tarkoittaa.

politiikka
Ahvenanmaan lippu ja merta.
Markku Ojala / AOP

Media kysyi ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) vastasi. Tällä tavalla viime viikkojen mylläkkä Ahvenanmaan aseman ympärillä syntyi. Puolustusministerin puheisiin ovat ottaneet kantaa presidentti, pääministeri ja monet muut politikot.

Jussi Niinistö myös selitti näkemyksiään kahdessa blogissaan. Hän esimerkiksi toteaa, että on naiivia ajatella, että Ahvenanmaa voisi pysyä aseellisen selkkauksen ulkopuolella. Hän sanoi, että demilitarisointi lisää saariin kohdistuvaa riskiä (siirryt toiseen palveluun). Tänään sekä Niinistö että ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesivat, että Suomi ei ole puuttumassa Ahvenanmaan asemaan.

Euroopassa on kaksi tärkeää demilitarisoitua aluetta – Huippuvuoret ja Ahvenanmaa. Vanhat, yksityiskohtaiset pykälät säätelevät Ahvenanmaan asemaa tiukasti. Tiivistimme, mitä linnoittamattomuus käytännössä tarkoittaa.

1. Linnoittamaton eli demilitarisoitu. Käytännössä sotilaan saappaalla ei saa normaalioloissa astua Ahvenanmaan maaperälle. Siellä ei saa olla sotilaallisia rakennelmia tai sotilaita. Saarille ei voi laskeutua esimerkiksi Suomen armeijan sotilaskoneella tai sotilashelikopterilla kuin hätätilanteessa. Suomen sotilaskoneet saavat lentää Ahvenanmaan ilmatilassa, mutta muiden maiden koneet eivät.

2. Puolueeton eli neutraali. Sodassakin Ahvenanmaa säilyisi puolueettomana. Aluetta voitaisiin käyttää puolustustaisteluun, mutta sitä ei saisi käyttää hyökkäämiseen. Suomella olisi kuitenkin velvollisuus puolustaa aluetta ja pysäyttää hyökkääjä.

3. Suomi puolustaa. Suomen velvollisuus on kuitenkin puolustaa Ahvenanmaata. Poikkeuksellisissa oloissa Suomi voisi viedä aseistettuja poliiseja tai rajavartioita ja laivoja alueelle, ja sotatilanteessa esimerkiksi miinoittaa vesiä. Tästä on säädetty tarkkaan vuoden 1922 sopimuksessa.

4. Vanhat kansainväliset sopimukset. Ahvenanmaan asemasta on säädetty useilla valtioiden välisillä sopimuksilla. Vuonna 1856 Krimin sodan jälkeen Pariisin rauhanneuvotteluissa päätettiin ”onnellisesti palautetun yksimielisyyden” nimissä, että Ahvenanmaa on linnoittamaton. Tämä vahvistettiin 1922, jolloin Kansainliitto sopi yksityiskohtaisesti (siirryt toiseen palveluun) Ahvenanmaan asemasta. Sopimusta tekemässä oli 13 valtiota. Ahvenmaa ei ole sopimuksissa osapuoli, vaan se on osa Suomea.

6. Venäjä peri Neuvostoliiton sopimuksen. Neuvostoliitto ei ollut mukana tekemässä vuoden 1922 sopimusta. Talvisodassa Suomi vei sotilaita Ahvenanmaalle, jotta kukaan ei valloittaisi saaria. Sodan jälkeen 1940 Suomi ja Neuvostoliitto tekivät Ahvenanmaasta sopimuksen, jonka Neuvostoliitto käytännössä saneli. Siinä puhutaan demilitarisoinnista mutta ei puolueettomuudesta. Neuvostoliitto esimerkiksi sai Ahvenanmaalle oman konsulitoimiston, josta se voi valvoa, ettei kukaan varustele Ahvenanmaata. Kun Neuvostoliitto kaatui, Venäjä peri tämän kahdenvälisen sopimuksen.

7. Vanhat sopimukset ovat voimassa. Vuoden 1922 Kansainliiton sopimuksen tulkitaan olevaan edelleen voimassa, vaikka Kansainliittoa ei enää olekaan. Siitä on tullut osa eurooppalaista julkisoikeutta, arvioi kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen.

Pariisin 1947 rauhansopimuksesta irtisanoutuminen olisi erittäin vaikeaa, sillä sopimus on solmittu toisen maailmansodan osapuolten kesken. Tätäkin sopimusta tosin on päivitetty: 1990-luvulla tulkittiin, että Saksan ei enää tarvitse kantaa vastuuta sodasta. Myös Suomi mitätöi - yksipuolisesti - kylmän sodan aikaisia sääntöjä aseistuksestaan. Ahvenanmaan asemaa ei otettu tuolloin esiin.

Hannikainen muistuttaa, että 90-luvulla puolustusvoimissa ajateltiin, että Suomen pitäisi irroittautua velvoitteistaan. Ajattelu kuitenkin pysyi parikymmentä vuotta haudattuna.

Lue myös:

Jukka Tarkka: Ahvenanmaan asema on tabu