Koe uusi yle.fi

Mibo avvuttau, konzu lapsi varuau pimiedy? – Psihoulogu: Kaččokkua pertin joga kohtaine fonarinke

Tuttu perti muuttuu varaittavakse, konzu tuli sambuu. Pimien varavo on luonnolline vuitti lapsen kehitysty: agu la mörgö tullou ottamah.

Yle Uudizet karjalakse
Teddy bear.
Anna Sirén / Yle

Pimien varuandal ei ole ylimästy igärajua, eigo sua lapsen varavuo pidiä pienenny probliemazennu. Jogahine lapsi on yksilö, da lapsele pädijiä varavoloin voittamizen nevvuo pidäy eččie yhtes da ellendäjen, sanou psihoulogu Marie Rautava Mannerheiman Lapsienvardoičusliitospäi.

Pimien varuandu da painajazet algavutah tavan mugah 3–4 -vuodehizil lapsil, ga net voijah muokata vie aiguhistugi ristikanzua.

Pimien varuandu on aiga luonnolline dielo. Pimies et näi hyvin, da tututgi vešit voijah ozuttuakseh ihan toizes puolespäi. Voibi kaččuo pertii yhtes lapsenke fonari käis da verrata, mittumakse kai ozutahes, konzu tuli on pandu da konzu se on sammutettu, sanou Rautava.

Pimies koin iänet kuulet eri tabah, migu valgien aigua. Eriluaduzih iänilöihgi voibi harjaittua hil’l’akkazin. Voibi yhtes oppie harjaitella, midä kuuluu pertis, konzu yksi korvu on painettu pielukseh da toine ei libo konzu mollembat korvat ollah od’d’ualan al.

Ylen tärgei on kohtavuo lapsen varavoh vagavasti. Ei sua pidiä sidä pienenny probliemazennu. Opimmo ellendiä lapsen tunnon vagavah da sanommo varmah, gu aiguhine on lähäl da nimittustu pahua ei ole, tovendau Rautava.

Varavo da vardoičusnevvo

Pimien varavon roindu voibi olla merkinny mielikuvituksen kehittymizes. Pimien varavol on biolougizet juuret, sendäh gu se on olluh ristikanzan hengih jiämizen libo jygies tilandehes läbipiäzemizen tärgei tundo. Nengozennu sidä voibi pidiä iellehgi.

Varavon tarkoitus on vardoijagi. Konzu lapsi varuau, häi on sežo ičenvardoiččii eigo ni puutu ihan kohti pahoih dieloloih. Mugaže varavo toimiu aiguhizilgi vardoičusnevvonnu, duumaiččou Rautava.

Varavon ellendämisty da sit läbipiäzemisty voibi harjaitella ezimerkikse lugijen suarnoi. Gu vai suarnan urhoi maltanou muuttua mörrön hyväzekse, starin jo avvuttau varavon voittamizes.

Lapsenke voibi sežo piirustua niilöi varattavii huahmoloi, kudamii lapsi on kuvitelluh. Sit voibi duumaija yhtes, mittuine urhoi maltas ajua net mörröt.

Pöllästyksen eččo on yksi taba harjaitella varavuo

Varavot voijah sežo sanuo sih näh, gu lapsi maltau duumaija dielolois äijäs nägökannas. Se voibi ozuttua mielikuvituksen kehitysty: lapsi maltau ajatella, gu muailmas on vie midägi mostu, midä emmo näi juuri täs da nygöi. Varavo on tärgei dielo kehityksen kannal, juohattau Rautava.

Erähät lapset opitah ilmai eričyskehoitustugi suaja varavon tunduo eččijen sidä ezimerkikse Muumiloin Mörgö-huahmon kauti. Konzu Mörgö ozutahes ekruanale, lapsi kodvazen kaččou varattavua huahmuo, da sit salbualdau silmät käzil. Kodvazen peräs lapsi jo ruohtiu kaččuo ielleh.

Jogahine lapsi on yksilö, da se nevvo, kudai avvuttau yhty, ei toizele vältämättäh päi.

Uskon, gu vahnembat maltetah ellendiä lastu. Lapsel on oigevus omih tundoloih, da vahnembi voibi avvuttua sanoittamal niidy. Segi jo voibi avvuttua, konzu kyzyt, mibo pimies pöllättäy enämbäl. Lapsi ičegi voibi tiediä, mi avvuttas varavon voittamizes, tovendau Rautava.

Gu vai varavo on ylen suuri da lapsi puaksuh ei voi uinota, Rautava nevvou ottamah yhtevytty nevvolah libo školatervehyönhuoldoh.

Luve sežo

Mikä avuksi, kun lapsi pelkää pimeää? – Psykologi: Käykää huone läpi taskulampun kanssa