Ulina muuttui tärinäksi – turvaurat tehdään tiehen jyrsimällä

Teiden merkintäviivat eivät enää ulise renkaiden alla, vaan kiinnittävät kuskin huomion tärinällä. Me jyrsimme, koska monissa maissa käytettävät kohomerkinnät eivät kestä Suomen talvea.

Tie- ja katumerkinnät
Tiemerkinnän tekoa.
Kalle Niskala / Yle

Tiemerkintöjen tehostamiskokeilut aloitettiin Suomessa 1990-luvulla profiloiduilla ”ulisevilla tai humisevilla” merkinnöillä. Ääni syntyi, kun auton renkaat osuivat kuvioidun, koholla olevan merkintämassan päälle.

– Ne olivat uutena hyviä, mutta eivät kestäneet nastarenkaita ja lumiauroja, sanoo liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Liikennevirastosta.

Nykyään keski- ja reunaviivat jyrsitään. Sylinteri- eli kapulajyrsinnässä tien pintaan tehdään kolo 60 cm välein. Siniaaltojyrsintä tekee jatkuvaa aaltopintaa. Se on todettu parhaimmaksi vaihtoehdoksi.

Viiva jää jyrsintäurassa aavistuksen tien pintaa alemmaksi, jolloin lumiaurojen vaikutus on pienempi.

Liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman, Liikennevirasto

– Viiva jää jyrsintäurassa aavistuksen tien pintaa alemmaksi, jolloin lumiaurojen vaikutus on pienempi. Ainoa huono puoli on, että rankkasateella vettä jää koloihin jonkin verran seisomaan, kertoo Österman.

Profiloiduista tiemerkinnöistäkään ei ole täysin luovuttu. Nykyään niitä tehdään jonkin verran jyrsinnän päälle.

Auttaa vähentämään onnettomuuksia

Tehostetut tiemerkinnät ovat vilkkaimmilla teillä arkipäivää koko maassa. Varsinkin keskijyrsinnät tehdään lähes automaattisesti. ”Tärinäraidoista” tulee kielteistä palautetta Liikennevirastoon lähinnä pyöräilijöiltä ja traktorinkuljettajilta.

– Yritämme teiden uudelleenpäällystyksessä mahdollisuuksien mukaan jättää jyrsinreunan ojan puolelle reilut puoli metriä tilaa. Sekin on esimerkiksi pyöräilylle vähän, mutta parempi kuin ei mitään, Österman toteaa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kuljettajan huomion herättävät ”tärinäviivat” auttavat vähentämään varsinkin kohtaamisonnettomuuksia.

– Eikä niiden tekeminen nosta paljoakaan tiemerkintöjen tekemisen hintaa. Ovat tarpeellisia ja toimivat hyvin, tosin lumen ja jään alla vaikutus toki heikkenee, sanoo Tuomas Österman Liikennevirastosta.