Vihreiden budjetissa sakset viuhuvat koulutuksen sijaan yritystukien kimpussa – mitä mieltä ovat ekonomistit?

Vihreät julkaisivat tänään vaihtoehtobudjettinsa. Finanssipolitiikan viritys pysyisi samana kuin hallituksella, mutta menoleikkauksia korvattaisiin veronkorotuksilla ja yritystukia karsimalla.

politiikka
Ville Niinistö
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö esittelemässä vaihtoehtobudjettia. Yle

Vihreiden budjetissa (siirryt toiseen palveluun) pysyvät menot ja tulot ovat samalla tasolla kuin hallituksen versiossa, mutta tasapainoa haetaan hallituksen valitsemien leikkauskohteiden sijaan esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia karsimalla, kilometrikorvauksia pienentämällä ja osinkoverotusta kiristämällä.

Hallituksen budjettiin verrattuna menot kasvaisivat 200 miljoonan euron kertaluontoisella investointipaketilla, joka suunnattaisiin homekoulujen korjaamiseen ja työllisyyden vauhdittamiseen.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kertoo, että vihreiden vaihtoehdossa 2 000 euroa kuussa tienaavalle jäisi 200 euroa vuodessa enemmän käteen.

– Tällä budjetilla me haluamme osoittaa, että inhimillinen talouden tasapainottaminen on mahdollista. Rahat koulutukseen ja heikompiosaisten aseman parantamiseen voidaan saada sieltä tehottomista yritystuista, vihreiden puheenjohtaja Niinistö kuvailee.

Vihreät kuittaisivat noin 300 miljoonan euron koulutusleikkaukset leikkauksilla dieselin ja työkoneiden alennettuun verokantaan sekä luopumalla hallituksenkin edustajien kyseenalaistamasta päästökauppatuesta.

Grafiikka vaikutuksista tuloeroihin.
Vihreät laskivat budjettiehdotuksensa tulonjakovaikutukset suhteessa hallituksen esitykseen. Yle Uutisgrafiikka

900 miljoonan euron veronkorotukset

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen pitää vihreiden vaihtoehtobudjettia kiitettävän selkeänä ja perusteellisena.

– Tässä on menty hyvin konkreettiselle tasolle, eli mainitaan selkeästi mitä on laskettu ja on menty jopa budjettimomenttitasolle asti. Tämä tekee ekonomistillekin kauhean helpoksi tulkita, minkälaisia päätöksiä tässä tehdään.

Kärkkäinen löytää vihreiden budjetista veronkorotuksia lähes 900 miljoonan euron edestä.

Monet ympäristölle haitallisiksi katsotuista tuista ovat erilaisia verovähennyksiä, joiden peruminen näkyisi käytännössä verotuksen kiristymisenä.

Tässä on selkeästi erilainen arvolinjaus kuin hallituksella, josta sinänsä ekonomistina ei voi sanoa onko valinta parempi vai huonompi

Ekonomisti Olli Kärkkäinen, Nordea

– Tässä on selkeästi erilainen arvolinjaus kuin hallituksella, josta sinänsä ekonomistina ei voi sanoa onko valinta parempi vai huonompi, Kärkkäinen sanoo.

Sähkölasku saattaisi kasvaa, autoilu kallistuisi

Kärkkäisen mukaan kannattaa muistaa, että myös ympäristöveroihin tehtävät korotukset päätyvät lopulta suomalaisten maksettavaksi tavalla tai toisella. Koulutukseen panostaminen on Kärkkäisen mukaan varmasti kannattavaa, mutta koulutusleikkausten kompensoimiseksi tehtävät veronkorotukset voivat näkyä esimerkiksi auton käytön kallistumisena ja kasvaneena sähkölaskuna.

– Tässä esitetään tulonjakovaikutukset mutta näitä kulutusverojen kohdistumista eri ihmisiin ei ole laskettu. Toki se on hankalaakin laskea, mutta myös ympäristöverojen kaltaiset välilliset verot päätyvät lopulta jonkun maksettavaksi.

Vihreät eivät olisi valmiita luopumaan hallituksen ehdottamista yrittäjävähennyksistä, mutta siihen ehdotetaan 50 000 euron maksimirajaa. Kärkkäisen mukaan raja tekisi entisestään byrokraattisesta tuesta vielä kiemuraisemman.

– Tukimuoto on kokonaisuudessaan byrokraattinen ja on epäselvää, kannattaisiko sitä ottaa käyttöön, Kärkkäinen sanoo.

VATT näyttää vihreää valoa yritystukien saksimiselle

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava ekonomisti Marita Laukkanen pitää vaihtoehtobudjetin koulutuspanostuksia perusteltuina.

– Ihan aiheellisesti on kritisoitu sitä, että innovaatiopolitiikan suhteellinen rooli on vähentynyt ja kiinnitetty huomiota siihen, että talouskasvua voidaan vauhdittaa panostamalla tutkimukseen, kehitykseen ja osaamisen kehittämiseen, Laukkanen sanoo.

Budjetissa oltaisiin valmiita luopumaan VATT:n kritisoimasta teollisuuden päästökauppakompensaatiosta sekä energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksista. Laukkasen mukaan näistä tuista luopumisesta ei olisi odotettavissa vaikutuksia kilpailukykyyn tai työllisyyteen.

Taloustieteen näkökulmasta yritystuet yleensäkin ovat perusteltuja vain silloin, jos on odotettavissa jotain ulkoisvaikutuksia, eli hyötyjä jotka läikkyvät muualle yhteiskuntaan.

Johtava ekonomisti Marita Laukkanen, VATT

– Taloustieteen näkökulmasta yritystuet yleensäkin ovat perusteltuja vain silloin, jos on odotettavissa jotain ulkoisvaikutuksia, eli hyötyjä jotka läikkyvät muualle yhteiskuntaan, Laukkanen sanoo.

Budjetissa vihreät itse ehdottavat investointitukia uusiutuvaan energiajärjestelmään siirtymiseksi. Laukkasen mielestä tarkasti räätälöityjen tukien perustelut on syytä selvittää tarkkaan ennen niiden käyttöön ottamista.

– Yleensä ottaen tuet olisi järkevää pitää teknologianeutraaleina. Poliittisilla päättäjillä ei ole mitään erityistä kykyä valita voittajia niin, että tuet pystyttäisiin suuntaamaan spesifisti jollekin teknologialle, jota pitää tukea.

Vihreiden lisäksi myös muiden oppositiopuolueiden on tarkoitus esitellä budjettinsa syksyn mittaan.