1. yle.fi
  2. Uutiset

"Vältän valittamista" – Kymmeniä valituksia pelkästään yleiskaavasta tehnyt mies haluaa puolustaa demokratiaa

Tänään keskiviikkona on Mika Välipirtin kaltaisten kaupunkiaktiivien kohtalonhetki, kun Helsinki päättää paljon puhutusta yleiskaavasta.

Kotimaan uutiset
Mika Välipirtti.
Derrick Frilund / Yle

Kuljemme Helsingin Vanhankaupunginkoskelta pitkospuita pitkin läpi Pornaistenniemen kaislikkojen, ohi Viikin lintukosteikkojen. Tänne aivan kosteikon reunoille saakka on Helsingin uuteen yleiskaavaan merkitty rakentamista. Asuntoja.

Helsinkiläistä kaupunkiaktivisti Mika Välipirttiä näyttää melkein puistattavan ajatus siitä, että nykyinen viheralue korvautuisi betonilla.

– Yleiskaavassa Pornaistenniemessä rakentamista on tuotu hyvin lähelle Natura-aluetta. Siinä katoaa hyvin tärkeä suoja-alue koko linnustolle ja katkaistaan viheryhteys Viikkiin ja Herttoniemeen. Pornaistenniemi pitäisi ehdottomasti suojella rakentamiselta, Välipirtti painottaa.

Jatkamme vielä eteenpäin aina Vanhankaupunginlahden kulttuuri-ekologisen klubin punaiselle puutalolle, jonka keittiössä on lämmin ja hellassa tuli.

Luonnonsuojelija Välipirtti: "Yleiskaava uhkaa vihersormia"

Helsingin uudehkolla asuinalueella Arabianrannassa, kerrostalossa asuva Mika Välipirtti kertoo olevansa aktiivinen kaikessa mikä liittyy metsien- ja luonnonsuojeluun. Hän on mukana useissa yhdistyksissä ja liikkeissä, jotka kaikki pyrkivät samaan: suojelemaan metsiä ja luontokohteita.

– Minulle ovat aina olleet tärkeitä meri ja meriluonto ja sen kautta Helsingin saaret. Tosi tärkeitä minulle ovat myös pienet, luonnonvaraiset taskut, joita Helsingistä löytyy yllättävän paljon. Ihan vaikka tuosta Vantaanjoen varresta.

Tänään keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuusto saa päätettäväkseen uuden yleiskaavan, josta Välipirtillä on luonnollisesti sanansa sanottavana.

– Helsinki on äärettömän hyvä, kompakti kokonaisuus, jossa asukkaalla on lähimetsää. Täällä on myös ihan luonnonvaraisia metsiä. Tämä on kaupunki, jossa on onnistuttu säilyttämään "vihersormia" ja viheryhteyksiä, jotka kulkevat vähän kauempaa aika lähelle keskustaan saakka. Nyt yleiskaava uhkaa vihersormia aika tavalla.

Tärkein niistä on Vartiosaari

Helsingin edustalla sijiatseva, lähes luonnontilainen Vartiosaari on Välipirtille erityisen rakas. Myös sen tulevaisuus on valtuuston käsissä samana päivänä yleiskaavan kanssa. Välipirtti haluaisi joko suojella tai muuttaa sen asukkaille virkistyskäyttöön.

– Vartiosaari on äärimmäisen hieno, luonnontilassa oleva saari, jossa on kulttuurihistoriallista huvilaympäristöä. Valtuustossa käsiteltävässä osayleiskaavassa Vartiosaari muuttuisi betonilähiöksi. Ellemme nyt saa valtuutettuja järkiinsä.

Helsingin kasvustrategia on hyvinkin ymmärrettävä asia, mutta ei minun tarvitse olla siitä samaa mieltä.

Mika Välipirtti, kaupunkiaktivisti

Kaupunkiaktiivit ovat tehneet töitä Vartiosaaren puolesta jo vuosia. Kaupunginvaltuutetuilla oli alussa saaresta vain vähän tietoa. Valtuutettujen mielikuva oli aktiivien mukaan se, että Vartiosaari on pienen eliitin käytettävissä oleva alue, jonne kaupunkilaiset eivät saa tulla.

Tämä oli Välipirtin mukaan suuri väärinymmärrys, koska Vartiosaari on helsinkiläisten suuri virkistysalue jo nyt.

– Vartiosaarelle on aina ollut helppo saada puolustajia. Se vaatii sen, että meidän täytyy saada ihminen tulemaan Vartiosaareen. Helsingissä on lopulta aika vähän saaria, joita helsinkiläiset voivat käyttää. Vartiosaari on ennen kaikkea luontokohde.

Hankaluus on ollut se, että Helsingin kaupunki ei ole koskaan suostunut kehittämään saareen pääsyä. Saarelaiset ovat itse, omalla kustannuksellaan kuljettaneet aika-ajoin ihmisiä saareen.

– Virheellisten mielikuvien korjaaminen on saanut aikaan sen, että olemme tilanteessa, jossa yhä suurempi osa valtuutetuista näkee Vartiosaaren arvon. Ja vielä koko kaupungin etuna, että se säilytetään ja avataan kaupunkilaisille, ja että vesiliikennettä kehitetään.

Vaikuttaminen, lobbaaminen ja some

Mika Välipirtti myöntää, että kulunut vuosi on ollut aktiiveille työntäyteinen ja raskas. Monta taistelua on hävitty. Muiden kaupunkilaisten rohkaisu ja kannustava palaute on kuitenkin voimavara, joka auttaa jaksamaan yhteisen asian, viheralueiden säilyttämisen puolesta.

– Vaikka asukasvaikuttaminen on mukana prosesseissa, niin hyvin harvalukuinen määrä asukkaita loppujen lopuksi käyttää niitä hyödykseen. Minä itse koen, että toimin asukkaiden hiljaisen enemmistön legitimiteetillä. Ajan heidän asioitaan, Mika Välipirtti huomauttaa.

Mika Välipirtti.
Derrick Frilund / Yle

– Yksin on hankala vaikuttaa. Some on muuttanut aika paljon vaikutusmahdollisuuksia. Sen kautta on polkaistu pystyyn monia sellaisia liikkeitä, jotka ovat päässeet vaikuttamaan.

Mika Välipirtti on ollut mukana tekemässä pelkästään Helsingin yleiskaavaluonnoksesta kymmeniä huomautuksia tai muistutuksia.

– Yleiskaavaluonnos, joka nyt on esillä, on hyvin ristiriitainen. Se on herättänyt paljon huolta. Näyttää siltä, että yleiskaava saattaa valitettavasti mennä läpi.

Yleiskaava pyrkii vastaamaan Helsingin seudun kasvavaan väestöennusteeseen: Vuoteen 2050 mennessä asukkaita voisi olla jopa kaksi miljoonaa. Tarvitaan siis asuntoja ja nykyistä sujuvampaa julkista liikennettä.

Välipirtti arvioi, että jos yleiskaava menee läpi, seuraa valitusten rypäs. Hän ennakoi, että monesta alueesta tulleen vääntämään vielä pitkään eri oikeusasteissa, ja se voi pahimmassa tapauksessa viivästyttää jopa Helsingin kasvutavoitetta.

– Järkevintä mielestäni olisi ollut palauttaa se vielä hetkeksi kaupunkisuunnitteluvirastoon ja yksinkertaisesti poistaa pikseleitä, joita asukkaat eivät halua sinne merkittävän. Nopealla korjauskierroksella olisimme saaneet oikein hienon yleiskaavan.

Politiikka vai sen ulkopuolinen vaikuttaminen – kas siinä pulma

Mika Välipirtti on tehnyt työuransa it-alalla. Nyt asuntolainat on maksettu ja lapset ovat aikuisia. Hän kertoo siirtyneensä pois kulutuskeskeisestä elämäntavasta elämyskeskeiseen elämäntapaan. Kierrättäen ja vähin resurssein elää hyvin niukkaa elämää, mutta myös terveellistä.

Mutta miksi hän ei ole itse lähtenyt kuntapolitiikkaan?

– Saatan lähteäkin. Tykkäisin toisaalta siitä, että meidän järjestelmään ja päätöksentekoon otettaisiin enemmän mukaan puoluepolitiikan ulkopuolisia mekanismeja, joita ehdottomasti ovat nämä asukasliikkeet ja tietysti ympäristöliikkeet. Kolmannella sektorilla voisi olla suurempi rooli päätöksenteossa.

Tyytymättömien joukko pohtii viheralueita- ja luontoarvoja suojelevan puolueen perustamista Helsinkiin.

Mika Välipirtti, kaupunkiaktivisti

Mika Välipirtti ei myönnä olevansa ammattivalittaja.

– Ei, minä vältän valittamista. En valita oikein mistään koskaan, Välipirtti nauraa.

– Yritän tuoda vaihtoehtoja positiivisesti esille. Ymmärrän hyvin asuntorakentamisen tarpeen ja ymmärrän Helsingin kasvun, mutta voisimmeko esimerkiksi säästää asukkaille tärkeät viheralueet, koska se nostaa asumisen laatua? Helsingin kasvustrategia on hyvinkin ymmärrettävä asia, mutta ei minun tarvitse olla siitä samaa mieltä.

Hän muistuttaa, että kaavasta valittamisoikeus on yksi demokratian tärkeä elementti.

– Valitus on ikävä sana. Näkisin sen paremmin muutos- tai korjausehdotuksina. Viemme paljon täydentävää tietoa valtuutetuille. Kaavoituksessa tiedon välittäminen on ollut aika yksipuolista, hymähtää Välipirtti punaisen puutalon pöydän ääressä.

Mika Välipirtti.
Derrick Frilund / Yle

Uuden ympäristöpuolueen perustamista Helsinkiin on harkittu vakavasti

Välipirtti kertoo pyrkivänsä aina myös suoraan kontaktiin valtuutettujen, päättäjien kanssa. Puhelimessa on keskusteltu viimeksi Helsingin keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajan ja kristillisdemokraattien puheenjohtajan kanssa. Useimpien muidenkin puolueiden edustajiin Välipirtti pitää säännöllisesti yhteyttä.

– Minua kiinnostaa se, millä perusteilla he tekevät päätöksiä. Onko se informaatio mitä he saavat tasapuolista. Onko siellä otettu riittävästi huomioon asiantuntijalausunnot, jotka hyvin vahvasti viittaavat siihen, että esimerkiksi Vartiosaarta ei voi rakentaa, Keskuspuistosta puhumattakaan.

Välipirtti haluaa mainita erityisesti Yleiskaava uusiksi -ryhmän ja Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -ryhmän, jonka perustajajäsen hän on. Hän myöntää, että Helsingin ympäristöpiireissä myös oman puolueen perustamista on harkittu vakavasti.

– Monet olivat erittäin pettyneet Vihreiden käyttäytymiseen yleiskaavakäsittelyssä. Mielestäni puolue ei välttämättä ole se oikea tapa, vaan että luotaisiin yhteinen tunnus, johon valtuutetut sitoutuvat, että viheralueet säilytetään.

Välipirtin mielestä Helsingin yleiskaavassa on valtava potentiaali rakentaa Helsingistä edelläkävijäkaupunki. Kaupunki, jossa keskeltä pöhinää on helppo tulla luonnon rauhaan vaikka tänne Vanhankaupunginlahdelle.

– Me olemme aika lailla samalla asialla Lisää kaupunkia Helsinkiin -ihmisten kanssa, mutta me vaan haluaisimme, että kaupungin tulevaisuudessa olisi vielä tämä luonto-aspekti vahvemmin mukana.

Lue seuraavaksi