Nordean pääkonttori Amsterdamiin? Asiakkaalle ei väliä, omistajat hyötyisivät

Nordean ja ABN Amro -pankin yhdistyminen ei vaikuttaisi asiakkaisiin, mutta hyödyttäisi osakkeenomistajia, sanovat pankkialan asiantuntijat. Ruotsista lähtö voisi olla pankille kannattavaa.

talous
ABN Amro -pankin logo.
Pankkifuusio saattaisi tarkoittaa Nordean pääkonttorin siirtymistä Amsterdamiin. Sillä ei juuri olisi vaikutusta yhteisellä valuutta-alueella.Horst Galuschka / AOP

Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kertoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että ajatus pohjoismaisen Nordean ja hollantilaisen ABN Amron fuusiosta elää yhä.

Hanke ei kuitenkaan etene ennen Hollannin maaliskuisia vaaleja. Valtio on ABN Amron suurin omistaja, eikä hallitus ryhdy kaupantekoon vaalien alla.

Talletussuoja Hollannin mukaan?

Löysempää valvontaa ja suuremmat markkinat – nämä olisivat pankkien yhdistymisestä tulevat hyödyt osakkeenomistajille. Tavallisille tiliasiakkaille fuusiolla ei olisi juurikaan merkitystä.

Wahlroos kertoi Ylelle tarjonneensa Hollannin hallitukselle, että fuusioituneen Nordea-Amron pääkonttori siirrettäisiin Hollantiin.

– Juju oli synnyttää hollantilaisille kannustin innostua tästä ajatuksesta. Minun mielestäni koko ajatus avoimesta Euroopasta on se, että pääkonttoreita voi olla muuallakin kuin Tukholmassa, Wahlroos sanoi.

Jos Suomen-Nordeasta tulisi pankin sivuliike eikä tytäryhtiö – kuten siitä pian tulee suhteessa ruotsalaiseen emoyhtiöön – talletussuojakysymykset hoidettaisiin Hollannin sääntöjen mukaan.

Asiakkaansuoja-asioissa lainsäädäntö on kuitenkin yleensä EU:n laajuista. Vaikutusta suomalaisasiakkaisiin ei siis olisi.

Pohjoismaissa kasvu ei ole mahdollista

Jos Nordea haluaa kasvaa, sen täytyy lähteä keskemmälle Eurooppaan. Pohjoismaissa sen on vaikea enää kasvaa.

Sekä Nordea että ABN Amro ovat hyväkuntoisia pankkeja, ja ne sijaitsevat kulttuurisesti samankaltaisilla alueilla. Kumpikin panostaa varakkaisiin yksityisasiakkaisiin.

– Suurin järki fuusiossa olisi, että Nordean pääomavaatimukset järkevöityisivät, Danske Bankin osaketutkimusjohtaja Matti Ahokas summaa.

Jos pankin yhdistyisivät, yhteenliittymää suurempia pankkeja olisi Euroopassa vain muutama. Pankkivalvonta, EU-komissio ja useiden maiden finanssivalvonta syynäisivät fuusiota. Periaatteessa suuri pankki olisi kuitenkin tervetullut.

– Euroopan pankkimarkkinat ovat sirpaleiset, on tuhansia pieniä pankkeja. EU-komissio on toivonut konsolidoitumisia, jotta syntyisi suuria eurooppalaisia pankkeja, EK:n Brysselin-toimiston päällikkö Taneli Lahti arvioi. Lahti työskenteli kesään asti EU-komissiossa kabinettipäällikkönä.

Vain pieni osa toiminnasta on Ruotsissa

Nordea toimii jo nyt monessa maassa. Vain pieni osa sen liiketoiminnasta on Ruotsissa.

– Suurin ongelma on ollut, että Ruotsin finanssivalvonta kohtelee sitä ruotsalaisena pankkina, vaikka se oikeasti on pohjoismainen pankki, Dansken Matti Ahokas arvioi.

Paitsi vetoa Euroopan suuntaan Nordeassa voidaan tuntea työntöä pois Ruotsista. Ruotsin pankkivalvoja on EU-kollegoitaan tiukempi. Pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat siellä euroaluetta kovemmat.

– Siinä mielessä Ruotsi ei varmasti ole optimaalisin paikka minkään [pankin] pääkonttorille, vaikka maan taloudella meneekin hyvin, Ahokas sanoo.

Rahaa voisi tahkota enemmän jossain muualla.

– Pankin johdon yksi tehtävä on miettiä, miten osakkeenomistajan varallisuutta kasvatetaan parhaiten. Jos on mahdollisuus päästä yksittäisistä maksuista eroon, sitä kannattaa tutkia, Ahokas sanoo.

Pankkivero ajaa pois Ruotsista

Jos Nordea ja ABM Amro yhdistyisivät, jättiläispankki voisi olla riski Ruotsin kansantaloudelle. Siksi suurta pankkia valvottaisiin tarkasti.

Ruotsin hallitus on myös selvittänyt, miten pankeilta saataisiin kerätyksi rahaa, jonka ne säästävät sikäläisen arvonlisäverovapauden ansiosta. Suunnitteilla oleva pankkivero olisi kireä: 15 prosenttia työntekijöiden palkkasummasta.

Nordea on Ruotsin suurin pankki, ja sen hallituksen puheenjohtaja Wahlroos on vastustanut veroa alusta saakka. Hän on sanonut, että vero voi pahimmillaan karkottaa pankin maasta.

Nordean tavoite lähtöuhkailujen taustalla voi olla Ruotsin painostaminen verosta luopumisekssi. Suomea Nordea jo uhkasi lähdöllä, jos pankkivero tulee. Veron toteuduttua se todella siirsi osia taseestaan Ruotsiin.

"Verojen perusteella tuskin tehdään isoja liikkeitä"

Suunnitteilla olevaa veroa ei kuitenkaan kannata paeta suinpäin. Hollanninkin parlamenttivaaleissa kun voi tapahtua mitä tahansa.

– Joka paikkaan liittyy riski. Jos nyt ei ole veroja, kohta voi olla. On vaikea nähdä, että kannattaisi tehdä isoja liikkeitä verojen perusteella. Ensisijaiset vetovoimat täytyy liittyä ABN Amron profiiliin ja siihen, että kasvua haetaan Euroopan keskeltä, Aalto-yliopiston yritysjuridiikan apulaisprofessori Tomi Viitala arvioi.

Hollanti on aiemmin profiloitunut holding-yhtiöiden kotipaikkana ja edullisten verosopimusten maana. Niiden kiinnostavuus on hiipunut. Sopimukset voidaan tulkita valtiontueksi, jonka pankki saattaa joutua maksamaan takautuvasti.

Jos kumppania ei löydy, Suomi on vaihtoehto

Wahlroos huomautti Ylen haastattelussa, että halutessaan Nordea voisi siirtyä euroalueelle jo nyt. Tällä hän viittasi muun muassa mahdollisuuteen siirtää pääkonttori Ruotsista Suomeen.

– Suomi olisi luonnollinen vaihtoehto, koska Suomen pankit ovat Euroopan keskuspankin valvonnassa. Tanska on myös yksi vaihtoehto, mutta se ei ole euroaluetta. Norjaa en näe vaihtoehtona, koska siellä valvonta on erittäin tiukkaa, Danske Bankin Ahokas sanoo.

Jos Nordean pääkonttori olisi Suomessa tai muualla euroalueella, sen valvonnasta vastaisi Euroopan keskuspankki. Käytännön valvontatyön kussakin euromaassa hoitavat Finanssivalvonta ja sen kollegaviranomaiset.

Nordea aiheuttaa paineita muuttaa pankkivalvontaa

Suomen Finanssivalvonta on ollut viime aikoina huolissaan siitä, että Nordea muuttaa Suomen-toimintansa sivuliikemuotoon. Vastuu valvonnasta siirtyy EKP:lta Ruotsin valvojalle. Kuitenkin Nordean markkinaosuus Suomessa on yli 30 prosenttia.

– Finanssikriisi osoitti, että merkittävien ylikansallisten pankkien valvonta pitäisi saada yhteisen valvontamekanismin vastuulle. Lainsäädäntö ei nyt anna riittäviä valvontaoikeuksia sivuliikkeen kotimaan valvojalle, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen sanoo.

Nordea–ABN Amro -pankista syntyisi Eurooppaan suuri, yli tuhannen miljardin euron taseen pankki.