Kallion kirkon saattokellot saivat vastakaikua neljässä maanosassa ja kymmenissä maissa

Saattokellojen soittaminen Syyrian Aleppon pommitusten uhreille levisi helsinkiläisestä seurakunnasta 800 kirkkoon neljässä maanosassa ja kymmenissä maissa.

Kotimaa
Kallion kirkko
Helsingin seurakuntayhtymän tontinvuokran korotusaikeet ovat aiheuttaneet kovan porun julkisuudessa. Kuvassa Kallion kirkko.Ronnie Holmberg / Yle

Kirkonkellojen kumu on kaikunut kahden viikon ajan sadoissa seurakunnissa. Helsingin Kallion seurakunta alkoi soittaa saattokelloja Syyrian Aleppon pommitusten uhreille lokakuun puolivälissä.

Samalla Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo haastoi kaikki Suomen kirkot mukaan kellojensoittoon.

Kallion kellot saivatkin nopeasti vastakaikua – Euroopassa, Amerikassa, Afrikassa ja Australiassa.

Haasteen ottivat lopulta vastaan sadat seurakunnat paitsi kotimaassa myös maailmalla. Ilmiö Syyrian kellonsoitosta on levinnyt Helsingistä esimerkiksi Uuteen-Seelantiin ja Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin saakka.

– Listalla, johon on saanut ilmoittautua on noin 800 kirkkoa, neljässä maanosassa ja useissa kymmenissä maissa, kirkkoherra Laajasalo sanoo.

Haasteen viimeisenä sunnuntaina myös Norjan piispat vetosivat, että kaikki maan sadat kirkot soittaisivat saattokelloja.

Saako kirkko puuttua maailmanpolitiikkaan?

Haaste on saanut myös kritiikkiä. Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Seppo Simola nosti pääkirjoituksessaan esille (siirryt toiseen palveluun) saattokellojen herättämän keskustelun siitä saako kirkko puuttua maailmanpolitiikkaan.

Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo sanoo ottavansa kritiikin nöyrin mielin vastaan.

– On varmasti tilanteita, joissa voi sanoa, että maailman poliittinen tilanne on huomattavan monimutkainen ja vaikea, mutta moraalisesti tilanne on hyvinkin kirkas ja yksinkertainen.

Laajasalo vetoaa YK:n lastenjärjestö UNICEFin tietoon (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan lapset ovat Syyrian Aleppossa karmeimmassa tilanteessa sitten toisen maailmansodan.

– Jos nyt ajatellaan mitä seitsemäänkymmeneen vuoteen mahtuu, niin se on aika kovasti sanottu.

Kirkkoherra Teemu Laajasalon mukaan kellot ovat soineet myös kotimaassa kaikille heille, jotka ovat kokeneet sotatilanteen aiheuttavan voimattomuutta ja lohduttomuuta tilanteen sivusta seuraajina.

Vaikka saattokellohaasteen ajatus ei ole alun perin ollut keräyskampanja, on useissa seurakunnissa samalla myös kerätty rahaa ja järjestetty tukikonsertteja.

Saattokelloja soitetaan perinteisesti hautajaisten päätteeksi.

– Hautajaisten jälkeisten saattokellojen soitto on hiljainen toivon rukous, että vielä kerran kaikki olisi toisin, ja ajattelen, että se on perusteltu toive myös tässä.

Kirkonkellot kaikuvat vielä tänään YK:n päivänä 24.10. kello 17. Samalla vietetään rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivää.