Rokkarin päiväuni on totta – rivistö vintagekitaroita ja muita soitinaarteita lainattavissa ammattikäyttöön

Suomalaiset rytmimuusikot pääsevät entistä helpommin käsiksi arvosoittimiin. Musiikin edistämissäätiön soitinpankista voi lainata aarteita vintagekitaroista legendaariseen virveliin.

kulttuuri
MES Musiikin edistämissäätiön soitinpankki.
Nämäkin yksilöt ovat lainattavissa 50–100 euron käyttökorvausta vastaan. Vasemmalla Kari Tapion Gretsch 1950-luvulta.Derrick Frilund / Yle

Soitinkeräilijää näky huimaisi.

Rivissä on vintagekitaroita, kuten Gibsonin Roy Smeck 1940-luvun alusta, Martin D-28 saman vuosikymmenen lopusta ja Gretsch 1950-luvulta. Lisäksi on sähköbassoja ja rumpuja, esimerkiksi Black Beautyna tunnettu Super-Ludwig Deluxe -virveli.

MES Musiikin edistämissäätiön soitinpankki.
Vasemmalla Jussi Jaakonaho ja Martin D-28, oikealla Teemu Viinikainen ja Gibson Roy Smeck. Molemmat kitarat 1940-luvulta, muusikot nuorempia.Derrick Frilund / Yle

Musiikin edistämissäätiön eli MES:n soitinpankin jokainen instrumentti on yksilö. Niillä on oma historiansa. Edellä mainittu D-28 on soinut muun muassa useilla Dixie Chicksin levyillä. Yhdysvaltalainen kantripoppia soittava yhtye on myynyt kymmeniä miljoonia albumeja.

Gretsch on Kari Tapion perinnöstä se parempi yksilö, jota ei myyty huutokaupassa.

– Perikunta halusi säilyttää sen itsellään. Kari Tapion jälkikasvu on ystävällisesti antanut sen meille hallinnoitavaksi, muusikko Markus Nordenstreng kertoo.

Oma lehmä ojassa

Nordenstreng hallinnoi MES-soitinpankkia, parinkymmenen yksilön arvosoitinkokoelmaa, jonka on tarkoitus kasvaa ajan mittaan entistä suuremmaksi.

Suomalaismuusikot saavat lainata pientä käyttökorvausta vastaan kokoelman soittimia viikoksi kerrallaan. Riittää, että kuuluu Muusikkojen liittoon, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:hyn tai Suomen Säveltäjiin.

Markus Nordenstreng Musiikin edistämissäätiö.
Tarjolla on myös U2-yhtyeen kitaristin The Edgen 12-kielinen Rickenbacker. Käsittelijänä Markus Nordenstreng.Derrick Frilund / Yle

Nordenstreng sai idean soitinpankista, sillä hänellä on oma lehmä ojassa. Taloudelliset resurssit ovat rajalliset samalla, kun markkinat ovat pullollaan hienoja soittimia.

– Tuli ajatus säätiömallista: säätiö voisi hankkia soittimia ja samalla kerryttää varojaan, koska näiden hintakehitys on niin jyrkästi ylöspäin. Hinnat ovat nousseet koko ajan, eikä edes vuoden 2008 talousmyllerrys ole niihin vaikuttanut, Nordenstreng sanoo.

Säätiön omaisuuden arvo kasvaa entisestään, kun soittimia käytetään ja niistä pidetään hyvää huolta. Niinpä ideaan kuului ajatus ylläpidosta ja lainaamisesta.

– Hyvin pientä korvausta vastaan voi lainata soitinta esimerkiksi levytyssessiohin.

Arvosoittimien markkinavuokrahinta on yleisesti kaksi prosenttia arvosta vuorokaudessa. Niinpä esimerkiksi 20 000 euron hintaisen kitaran vuokraus tulee nopeasti kalliiksi. Päivässä saisi pulittaa 400 euroa.

Soitinpankista vastaavan tai kalliimman soittimen saa vuokrattua viikoksi 50–100 eurolla. Voittoa ei tavoitella, vaan rahat menevät ylläpitoon. Soittimien säilytyksestä ja huoltamisesta vastaavat Kitarapaja sekä soitinpankin hallituksen jäsenet, rumpalit Marko Timonen ja Jaska Lukkarinen.

– Kieliä ja rumpukalvoja kuluu käytössä. Lisäksi Suomen sää on raju soittimille, talvisin on kuivaa, kesäisin kosteaa. Siitäkin tulee jonkun verran kustannuksia, Nordenstreng laskee.

MES Musiikin edistämissäätiön soitinpankki.
Soitinpankista löytyy virveleitä jokaiseen makuun.Derrick Frilund / Yle

Ajatuksena on myös pitää joku roti siinä, että instrumentteja vuokrataan tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

– Yleensä jos soittajalle antaa mitä tahansa ilmaiseksi, niin siihen ei välttämättä suhtauduta samanlaisella arvostuksella kuin sellaiseen, josta joudut vähän maksamaan. Ei tämä suoranainen vintagesoittimien kirjasto ole. Ihan sellaisesta palvelusta ei ole kyse, Nordenstreng täsmentää.

Ainutlaatuinen pankki

Klassisen musiikin arvosoittimien lainaamisella on pitkät perinteet. Nykyään esimerkiksi säätiöt, pankit ja vakuutusyhtiöt mesenoivat Stradivariuksia ja Guarnereita lahjakkaille muusikoille. Rytmimusiikissa vastaavaa käytäntöä ei ole ollut Suomessa eikä tiettävästi maailmallakaan.

MES Musiikin edistämissäätiön soitinpankki.
Lainasoittimet on tarkoitettu ammattikäyttöön. Soittimet tulevat näytille MES-soitinpankin verkkosivuille, josta niitä voi kätevästi varata esimerkiksi levytyssesioon tai konserttiin.Derrick Frilund / Yle

Kun ajatus soitinpankista syntyi, se kehiteltiin saman tien palvelemaan kaikkien etuja. Musiikin edistämissäätiön resursseilla hankittujen soittimien lisäksi soitinpankin hallintaan voi lahjoittaa omistamiaan arvosoittimia. Juuri näin teki Kari Tapion perikunta.

– Toivomme, että perikunnat ja ehkä eläkkeelle siirtyvät muusikot, keräilijät ja sijoittajatkin antaisivat soittimia soitinpankin hallintaan, jolloin soittimet pysyvät loistavassa soittoiskussa. Se lisää niiden arvoa.

– Holveihin tai seinille pyörimään jääneiden soittimien soittokunto heikkenee. Tässä kaikki voittavat, yhtä lailla muusikot ja sijoittajat, Nordenstreng painottaa.

Tervaleppä soi kuin mahonki

Yksi selittävä tekijä rytmimusiikin vintagesoittimien arvonnousuun on Nordenstrengin mukaan jalopuulajeihin liittyvät ongelmat. Soitinten rakentamisessa parhaana pidettyä Brasilian ruusupuuta on kaadettu liikaa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on luokitellut sademetsissä kasvavan puulajin vaaraantuneeksi, ja sen kaupallinen käyttö on kokonaan kielletty.

Vastaavasti soittimissa paljon käytetyt aitomahonkien lajit ovat liikahakkuiden vuoksi suojeltuja.

– Brasilian ruusupuu kiellettiin jo 1960-luvun lopulla, ja nyt näyttää siltä, että mahonki menee vastaavasti pannaan ihan lähivuosina.

Musiikin edistämissäätiön tarkoituksena on hankkia myös aivan uunituoreita arvosoittimia ja tukea suomalaista soitinrakentamista.

– Tulevaisuudessa hankimme yhä enemmän kotimaisilta tekijöiltä kotimaisesta puusta rakennettuja soittimia, Nordenstreng lupaa.

Markus Nordenstreng Musiikin edistämissäätiö.
Markus Nordenstrengin mukaan lainausmahdollisuudesta hyötyvät niin muusikot kuin säveltäjät. – Soittimet ovat äärettömän inspiroivia. Näitä voi yhtä hyvin lainata esimerkiksi biisintekoleireille, hän sanoo.Derrick Frilund / Yle

Yksi projekti on jo vireillä. Tavoitteena on tilata helsinkiläiseltä soitinrakentajalta Juha Lottoselta 12-kielinen kitara Nordenstrengille tai MES-soitinpankille. Kiinnostavinta projektissa on käytetyt materiaalit.

– Meidän mökin pihamaalla on hieno 150-vuotias kuusi, joka jouduttiin kaatamaan, koska se oli vaarallisessa paikassa ja pelättiin, että se on laho. Se ei sitten ollutkaan laho. Samoin lähimetsästä jouduttiin kaatamaan tervaleppä. Näistä olisi tarkoitus rakentaa, Nordenstreng toteaa.

Nordenstrengille Lottosen rakentama kitara oman maan puista olisi tämänhetkisten haaveiden täyttymys, ohi vintagekitaroiden. Tervaleppä on sitä paitsi osoittautunut sointiominaisuuksiltaan mahongin kaltaiseksi.

– Kyllä se mua kiinnostaa, koska olen aivan pienestä taaperosta lähtien pyörinyt sen kuusen lähettyvillä, ja sitten se kuusi olisi oikeana soittimena. Kaiken lisäksi se olisi kestävää kehitystä, koska jalopuulajit loppuvat maapallolta.

Super-Ludwig Deluxe (Black Beauty) / MES-soitinpankki
Black Beautyksi kutsuttu Super-Ludwig Deluxe -virveli.Musiikin edistämissäätiö