Liito-orava on levinnyt Helsingissä laajoille alueille – Erityisesti suojeltu laji huomioitava rakentamisessa

Liito-orava on kaupunkilaistunut, mutta sen elintavat eivät: liito-oravat elävät edelleen ihmisestä melko riippumatonta elämää, toisin kuin monet muut kaupunkilaistuneet nisäkkäät.

liito-orava
Helsingin Keskuspuistosta löytyneitä liito-oravan papanoita.
Helsingin Keskuspuistosta löytyneitä liito-oravan papanoita.Sanna Elijoki / Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Liito-oravat ovat Helsingin ympäristökeskuksen tuoreen selvityksen mukaan levinneet kahden vuoden aikana moniin uusiin metsiköihin Luoteis-Helsingissä Keskuspuistoon asti. Muutamia reviirejä löytyy myös idempää.

Vuonna 2014 tutkitulta alueelta löydettiin 12 asuttua metsikköä. Uudessa selvityksessä samalla alueella oli peräti 39 esiintymää.

Lisäksi uusia liito-oravien elinpiirejä löydettiin Keskuspuiston ja Herttoniemen-Kivikon metsäselänteen rajaamalta alueelta. Helsingin itäisimmät liito-oravat asustavat Malmin lentoaseman alueen lounais- ja eteläpuolella.

Helsingin paras liito-oravametsä on Keskuspuisto, jossa liito-oravien elinpiirien määrä kasvoi kahdessa vuodessa viidestä noin 25:een. Reviirejä on melko tasaisesti Laaksosta Haltialaan, lukuun ottamatta Ilmalan - Pohjois-Pasilan seutua, jossa hyvistä kuusikoista huolimatta niitä on harvemmassa.

Liito-oravat ovat runsastuneet myös Espoossa ja Vantaalla

Muutos esiintymien määrässä on suuri, ja samansuuntainen naapurikaupunkien Espoon ja Vantaan kanssa.

– On selvää, että liito-orava on useiden vuosikymmenien poissaolon jälkeen palannut sankoin joukoin pääkaupunkiin, kertoo ympäristöjohtaja Esa Nikunen ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Liito-orava on kaupunkilaistunut, mutta muuten sen elintavat ovat muuttuneet melko vähän. Liito-oravat eivät enää pelkää ihmisiä, koiria tai liikennettä. Ne eivät kuitenkaan etsi muunlaista ravintoa kuin mitä metsäluonto on ennenkin niille tarjonnut. Ne elävät edelleen ihmisestä melko riippumatonta elämää, toisin kuin monet muut kaupunkilaistuneet nisäkkäät.

Esimerkiksi kaavoitukselle haasteita

Liito-orava on erityisesti suojeltu laji, jonka elinympäristöjä, lakitekstin mukaan ”lisääntymis- ja levähdyspaikkoja”, ei saa hävittää eikä heikentää.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pesien lähiympäristön muutama hehtaari jätetään suurten muutosten ulkopuolelle. Vuoden 2016 selvityksen mukaan tällaisen ydinalueen keskimääräinen pinta-ala Helsingissä on 3,3 hehtaaria. Niille ei siis rakenneta, ja metsää hoidetaan varovaisesti, liito-oravan vaatimukset huomioon ottaen.

Lisäksi suunnittelussa tulee varmistaa, että asutuksen keskellä sijaitseviin metsikköihin on liito-oravan käytössä latvusyhteys mielellään kahdesta suunnasta. Laajalla metsäalueella tämä asia on ilman muuta järjestyksessä.

Täältä raportista voit katsoa liito-oravien metsikköjen paikat Helsingissä (siirryt toiseen palveluun)

Tämänkin haavan juurelta Helsingin Keskuspuistosta löytyi liito-oravan papanoita.
Tämänkin haavan juurelta Helsingin Keskuspuistosta löytyi liito-oravan papanoita.Sanna Elijoki / Helsingin kaupungin ympäristökeskus