Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja huolestui asekaupoista: "Pidän painotusta todella ikävänä"

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) odottaa selvityksiä Suomen asevientimaiden ihmisoikeustilanteesta. Suomi vie aseita maihin, joiden ihmisoikeustilanne on heikentynyt.

politiikka
Kansanedustaja Mika Kari.
Katariina Luoma / Yle

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari pitää Suomen aseviennin painopistealueen muuttumista yllättävänä.

– Olen huolestunut siitä. Pienenä aseenvientimaana oma asevientimme on pääosin aina keskittynyt demokratioiden oman puolustuksen turvaamiseen ja sen tyyppisen kaluston myyntiin. Pidän tätä painotusta todella ikävänä.

Helsingin Sanomat uutisoi (siirryt toiseen palveluun) sunnuntaina, että Suomen linja aseviennissä on muuttunut demokratioista diktatuureihin nykyisen hallituksen aikana. Suomi vie aseita esimerkiksi Uzbekistaniin ja Turkmenistaniin ja lisää yhteistyötä Saudi-Arabian kanssa.

– Tämä tilanne tulee kokonaisuutena vähän yllätyksenä, että näin vahvasti aseviennin painopiste on noissa maissa, sanoo Kari.

Tämä tilanne tulee kokonaisuutena vähän yllätyksenä.

Mika Kari

Onko suomalaisia aseita käytetty sortotoimiin?

Lahtelainen kansanedustaja Mika Kari istuu puolustusvaliokunnassa toista kautta. Hän on myös hämeenlinnalaisen puolustusteollisuuskonserni Patrian neuvottelukunnan jäsen. Neuvottelukunta on tukea antava toimielin, jolla ei ole lakisääteisiä tehtäviä.

– En lähde millään tavalla puolustelemaan, mutta esimerkiksi Patria valmistaa miehistönkuljetusajoneuvoja. Voidaan aina kysyä, kuinka paljon niitä käytetään sotatarkoituksessa ja suoraan hyökkäykseen. Panssaroituja ajoneuvoja käytetään myös miinakentillä ja turvattomissa ympäristöissä kulkemiseen.

Mika Kari haluaakin nyt kuulla yksityiskohtia siitä, millä ajanjaksolla kauppoja on tehty ja millaisista asekaupoista on kyse.

– Haluan kysyä tiistaina puolustusvaliokunnassa sekä puolustusministeriössä, mitkä yksityiskohdat tämän uutisen takana ovat.

Hallituksen linjasta lisäselvityksiä

Kari haluaa myös selvityksen siitä, mikä on muuttunut. Edellinen hallitus ei esimerkiksi suostunut asekauppoihin Turkmenistanin kanssa, mutta uusi hallitus on myöntänyt asevientilupia Turkmenistaniin toimitettaville tarkkuuskivääreille.

Safer Globe-tutkimusverkoston mukaan Turkmenistanin hallinto harjoittaa sisäistä sortoa, mutta tiedossa ei ole näyttöä siitä, että vientiluvan

Missä on se kynnys, jonka jälkeen aseita ei enää viedä?

Mika Kari

mukaisia aseita käytettäisiin sortotoimintaan.

Kari haluaa kuulla, millaisilla kriteereillä hallitus arvioi kunkin maan sisä- ja turvallisuuspoliittista tilaa ja millä kriteereillä hallitus päättää, myydäkö vai eikö myydä puolustustarvikkeita näihin maihin. Karin mielestä on selvää, että aseita ei viedä maihin, jotka käyttävät niitä pelkästään oman kansansa sortamiseen.

– Mutta jos tällaisesta ei ole vielä julkisesti tietoa ja jos on vain ihmisoikeusjärjestöt, jotka ovat nostaneet esille tämän epäilyn, niin missä on se kynnys, jonka jälkeen aseita ei enää viedä? kysyy Kari.

Vaakakupissa suomalaiset työpaikat

Vaikka hämeenlinnalainen puolustusteollisuuskonserni Patria ja riihimäkeläinen asetehdas Sako tuovat työtä Mika Karin omaan vaalipiiriin, ei hän silti halua asekauppoja mihin tahansa valtioihin.

Meidän pitää edelleen pitää suomalaisena yhteiskuntana kiinni korkeasta moraalista.

Mika Kari

– Meidän pitää edelleen pitää suomalaisena yhteiskuntana kiinni korkeasta moraalista ja siitä, että emme vie aseita heille, jotka käyttävät niitä omaa kansaansa vastaan. Yhtä olennaista kuin se, mihin Suomi on vienyt aseita, on selvittää, mihin nyt neuvotellaan aseiden vientiä jatkossa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiisti Suomen aseviennin painopisteen muuttumisen pääministerin haastattelutunnilla.