Pikkuomakotitalot seuraava trendi? Asumiseen halutaan uusia ratkaisuja

Asumiseen suhtaudutaan joustavammin kuin aikaisemmin, mutta kaikkialla maassa ei pidetä esimerkiksi pieniä omakotitaloja realistisina.

asuminen
Mummonmökki.
Tuleeko niin sanottu mummonmökki takaisin, jos sinkkujen omakotitalot yleistyvät?Juha-Pekka Inkinen / Yle

Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen väittää, että 60–80 prosenttia suomalaista haluaa asua omakotitalossa. Toivetta omakotitalosta ei hänen mielestään ruoki perhe tai perinteinen kaksi aikuista ja kaksi lasta -kokoonpano, vaan yksin elävätkin tahtovat omakotitaloihin.

Pohjois-Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n puheenjohtaja Hilkka Kivelä on eri mieltä. Hänestä omakotitaloa toivovien määrä on pienenemään päin. Hän ei uskalla sanoa prosenttilukuja, mutta on huomannut ihmisten olevan aiempaa mukavuudenhaluisempia ja haluavan asua entistä helpommalla. Ja myös pienemmässä asunnossa.

Tehokkaat neliöt ja ratkaisut mahdollistavat sen, ettei tarvita isoja taloja.

Kaija Savolainen

– On paljon niitä, jotka viettäisivät osan vuodesta lämpimämmässä maassa. Kerrostalo on helpompi jättää tyhjilleen. Ehkä oma iso piha ja kukkapenkit eivät ole enää niin monen unelma, Kivelä sanoo.

Liian kallista sinkulle?

Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolaisen mielestä yksin eläjätkin arvostavat puutarhaa, pihaa ja omaa rauhaa. Koska Suomessa on yli 1,1 miljoonaa yksinasuvaa, heitä varten on alettu suunnitella miniomakotitaloja. Savolainen uskoo, että monen sinkun toive on omakotitaloyksiö puutarhalla.

– Tehokkaat neliöt ja ratkaisut mahdollistavat sen, ettei tarvita isoja taloja. Tämä on kustannustehokas ja ympäristöystävällinen ratkaisu, Savolainen toteaa.

Puutalo, puita edustalla.
Kiinnostus omakotitaloja kohtaan on Suomen Omakotitaloliiton toiminnanjohtajan mukaan kasvussa, mutta Pohjois-Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n puheenjohtaja ei allekirjoita väitettä.Mika Ranta

Ruotsissa tällaisia pikkuomakotitaloja on jo määrällisesti Suomea enemmän. Kiinteistövälittäjän työssään Hilkka Kivelä ei ole tällaisiin törmännyt, ainakaan vielä. Eikä hän usko puutarhallisten omakotitaloyksiöiden lisääntymiseen, vaikka ajatus onkin idyllinen.

– Omakotitalon hinta nousee äkkiä kalliimmaksi kuin rivitalokolmio tai kerrostalo. Onko kaikilla yksin asuvilla, varsinkaan esimerkiksi Pohjois-Suomessa, varaa sijoittaa asuntoon niin paljon?, Kivelä epäilee.

On paljon niitä, jotka viettäisivät osan vuodesta lämpimämmässä maassa.

Hilkka Kivelä

Pienillä tonteilla olevat, yhtiömuotoiset omakotitalotkin ovat yleensä suurempia ja ne on suunniteltu pienille perheille.

– Toki jotakin yksittäisiä yhden tai kahden makuuhuoneen omakotitaloja myydään, mutta ne ovat yleensä isommalla tontilla, ja siinä tulee myös enemmän pihatöitä mukana, Kivelä muistuttaa.

Kaksi sukupolvea saman katon alle?

Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolaisen mielestä uusi, kasvava trendi on asuttaa kaksi sukupolvea tai kaksi uusperhettä samalle tontille tai jopa kiinteistöön. Hänen mielestään asumiseen suhtaudutaan nykyisin joustavammin kuin aiemmin.

– Perheet ja yhteisöt muuttuvat, joten muunneltavat ratkaisut ovat tarpeen tulevaisuudessa, Savolainen sanoo.

Jos Kainuuseen saadaan investointeja, omakotiasuminen pitää pintansa.

Kaija Savolainen

Myös Pohjois-Suomen Kiinteistövälittäjien puheenjohtaja Hilkka Kivelä on samaa mieltä siitä, että rakentajien on keksittävä uusia, räätälöityjä ratkaisuja asumiseen, mutta hän ei usko, että kaksi sukupolvea tai uusperheet haluavat asua kiinni toisissaan.

– Monesti ajatellaan, että kiva, kun tulee myyntiin sellainen asunto, jossa on pienempi sivuasunto. Niiden ostajakunta on kuitenkin tosi pieni. Ei tahdo löytyä sellaisia ostajia, jotka haluavat vanhempansa tai aikuiset lapsensa saman talon toiseen päätyyn, Kivelä naurahtaa.

Uusperheet miettivät Kivelän mielestä ankarasti asunnon järkevää kokoa. Kaikille lapsille ei ole välttämättä omaa huonetta, jos he eivät asu samassa kodissa koko ajan.

Yksiö ja kaksio kannattavia sijoittajalle

Asuntomarkkinoilla omakotitalot ovat häviäjiä ja kerrostalot voittajia. Yksiö tai kaksio on varmin sijoituskohde sekä ammattisijoittajalle että tavalliselle perheelle, joka haluaa lisätuloja ja asunnon esimerkiksi vanhuudenpäiviksi.

– Yksiössä tai pienessä kaksiossa raha on varmimmin tallella, ja ne antavat voittoakin, kun ne myy pois, Kivelä sanoo.

Vaikka kerrostalot ovat nosteessa, Kiinteistövälitysalan Keskusliiton valtakunnallisiin tilastoihin verrattuna esimerkiksi Kajaanissa omakotitaloja on kuitenkin myyty muutama enemmän vuoden takaiseen verrattuna.

– Jos Kainuuseen saadaan investointeja, omakotiasuminen pitää pintansa, Kaija Savolainen uskoo.

Ei tahdo löytyä sellaisia ostajia, jotka haluavat vanhempansa tai aikuiset lapsensa saman talon toiseen päätyyn.

Hilkka Kivelä

Rivitaloja ja kerrostaloja Kainuussa on myyty selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Vastoin valtakunnallisia tilastoja Kajaanissa asuntojen neliöhinnat ovat kuitenkin nousseet ja myyntiajat ovat lyhyempiä kuin vaikkapa Oulussa.

Kajaanissa omakotitalojen keskimääräinen kauppahinta on noin 157 000 euroa ja Oulussa 180 000 euroa. Valtakunnallisesti omakotitalon keskimääräinen kauppahinta on 194 000 euroa. Pohjoisessa myynti alkaa vaikeutua, kun omakotitalon hinta kipuaa 300 000 euroon.

– Omakotitaloista 1960, -70 ja -80-lukujen omakotitaloja on entistä vaikeampaa myydä. Asiakkaat pelkäävät rakenteiden riskejä ja remonttitarpeita, sanoo Pohjois-Suomen Kiinteistövälittäjien puheenjohtaja Hilkka Kivelä.

Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolaisen mielestä asuminen syö tällä hetkellä liian suuren osan suomalaisen tuloista. Asuminen on kallistunut ja se voi vaikeuttaa jo kodin kuntoa ja huoltotoimenpiteiden tekemistä.

– Ikääntyvät tarvitsevat omakotitalkkareita, jotka auttavat heitä talon kunnossapidossa, Savolainen sanoo.