MOT: EKP:lle kovaa arvostelua pankeilta

Pankit arvioivat osin hyvinkin kriittisesti EKP:n viimeaikaisia rahapoliittisia toimia. EKP:n sanotaan jopa rikkovan markkinamekanismia.

talous
Euroopan keskuspankki
Euroopan keskuspankkiArne Dedert / EPA

Euroalueen keskuspankin EKP:n rahapoliittinen kevennyslinja saa Suomessa toimivilta pankeilta vain osittaista ymmärrystä, selviää MOT:n tekemästä kyselystä. EKP:n politiikka on saanut viime aikoina tiukkaa arvostelua myös muun muassa Deutsche Bankilta ja teollisuusmaiden järjestöltä OECD:lta

– EKP:n politiikkaa on leimannut hidas reagointi, mikä on hidastanut euroalueen toipumista. Onneksi nyt ollaan valmiita jatkamaan sekä määrällistä keventämistä että negatiivisia korkoja niin kauan kuin on tarpeen, Pohjoismaiden suurin pankki Nordea vastaa MOT:n kyselyyn.

Määrällinen keventäminen tarkoittaa, että keskuspankki ostaa markkinoilta valtioiden ja yritysten velkakirjoja kymmenillä miljardeilla euroilla kuukausittain.

Nordean mukaan EKP:n ei olisi tarvinnut tehdä yhtä ”radikaalia politiikkaa”, jos euroalueen poliitikot olisivat taipuneet tekemään enemmän rakenteellisia uudistuksia. Arvostelustaan huolimatta Nordea pitää EKP:n rahapolitiikan linjaa oikeana.

OP Ryhmä arvioi, että EKP:n politiikka auttaa euroalueen taloutta suhdanneluontoisesti ja antaa valtioille, yrityksille ja pankeille aikaa sopeutua ja tehdä uudistuksia: ”Euroalueen pidemmän ajan vakaus on kiinni siitä, miten valtiot sopeutuvat yhteisen valuutan oloihin ja osin euroalueella tehtävistä uudistuksista. Tämä on vielä kesken.”

POP-pankin mukaan toistaiseksi on vain rajallisesti näyttöä siitä, että negatiiviset korot toimivat tehokkaana talouden elvyttäjänä. Pankki epäilee myös sitä, onko velkakirjojen ostosta todellista hyötyä pitkässä juoksussa.

Useiden pankkien mukaan euron heikentyminen on ollut negatiivisten ohjauskorkojen selkeä hyöty. Halvempi euro on auttanut euroalueen maiden vientiä euroalueen ulkopuolelle.

– Ilman EKP:n onnettomasti toteutettuja koronnostoja vuosina 2008 ja 2011, ei korkoja tarvitsisi nyt laskea laisinkaan nollan alapuolelle, päättelee asuntolainoitukseen erikoistunut Hypo.

– Mutta nyt, kun matala inflaatio on onnistuttu jumiuttamaan, hieman nollan alapuolella oleva korkotaso on perusteltua hintavakauden puolustamiseksi, Hypo arvioi.

”Negatiiviset korot rikkovat markkinoiden perusidean”

– Rahoitusmarkkinoiden manipulointi ja normaali kysyntään ja tarjontaan perustuvan hinnoittelumekanismin rikkominen aiheuttavat tilanteen, jossa toisaalta markkinoiden rakenteet rikkoutuvat ja toisaalta niiden hinnoittelu vääristyy”, Ålandsbanken arvostelee.

Ahvenanmaalaispankin mukaan laaja määrällinen keventäminen johtaa markkinoiden likviditeetin huonontumiseen ja hinnoittelun vääristymiseen keskuspankin keinotekoisen kysynnän kautta. Negatiiviset korot puolestaan ”rikkovat rahoitusmarkkinoiden perusidean rahan nykyarvosta ja riskin hinnoittelusta”.

POP-pankki arvioi, että negatiivisten korkojen ja massiivisten rahoitusoperaatioiden seurauksena saattaa olla ”entistä pahempi krapula tai pidemmän aikavälin ongelmia (esim. euron uskottavuus valuuttana)”.

Deutsche Bank ja OECD arvostelevat EKP:n linjaa

Saksan suurimman pankin Deutsche Bankin pääekonomisti David Folkerts-Landau kutsui äskettäin EKP:n korkopolitiikkaa ja velkakirjojen ostoa dogmaksi. Hänen mukaansa dogmaa seuraamalla EKP ”vaarantaa euroalueen pitkän ajan vakauden”.

Folkerts-Landaun mukaan EKP:n politiikka rankaisee säästäjiä ja palkitsee keinottelijoita. Hän arvioi myös, että huonot yritykset jäävät henkiin, kun taas hyvät yritykset ovat liian peloissaan tehdäkseen investointeja.

Teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi puolestaan, että poikkeuksellisen alhaiset korot vääristävät rahoitusmarkkinoita ja lisäävät riskejä rahoitusjärjestelmässä. Järjestö varoitti muun muassa, että kiinteistömarkkinat ovat monissa maissa ylikuumentuneet.

OECD:n mukaan rahapolitiikan tueksi tarvittaisiin entistä vahvempaa ja koordinoidumpaa finanssipolitiikkaa sekä kasvua kiihdyttäviä rakenteellisia uudistuksia.

Kansainvälinen järjestelypankki BIS julkaisi kesällä työpaperin, jossa arvioitiin epätavanomaisen rahapolitiikan hyötyjä ja haittoja.

Työpaperin mukaan negatiivinen korkotaso ja velkakirjojen ostot ovat vaikuttaneet rahoitusmarkkinoihin, mutta ne eivät ole onnistuneet piristämään talouskasvua tai kiihdyttämään inflaatiota.

Työpaperissa varoitettiin, että epätavanomaisten toimien muuttuminen tavanomaisiksi sisältää riskejä, ja hyötyjen ja haittojen tasapainoa on tilanteen pitkittyessä entistä vaikeampi saavuttaa.

MOT:n pankkikysely tehtiin sähköpostitse syyskuun alussa. Yhdeksästä suurimmasta pankista vain Danske Bank jätti vastaamatta kyselyyn.