Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja Jaakko Lovén menehtyi perjantaina

Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja Jaakko Lovén on kuollut 84-vuotiaana. Hän johti Jyväskylää lähes 20 vuotta vuodesta 1975 alkaen vuoteen 1994 saakka. Sitä ennen hän toimi Jyväskylän maalaiskunnan kunnanjohtajana. Lovén menehtyi perjantaina.

Kotimaa
Kaupunginjohtaja Jaakko Lovén ja sihteeri Kaarina Koivunen työskentelivät yhdessä liki 20 vuotta.
Kaupunginjohtaja Jaakko Lovén ja sihteeri Kaarina Koivunen työskentelivät yhdessä liki 20 vuotta.Jyväskylän kaupungin arkisto

Viipurissa 12 marraskuuta 1931 syntynyt Jaakko Kalevi Lovén valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseosta keväällä 1951. Tampereen Yhteiskunnallisen Korkeakoulun sosiaalihuollon tutkinnon hän suoritti vuonna 1954. Lovénin työura alkoi sosiaalitehtävissä opintojen jälkeen Keuruun ja Haapaveden kunnissa.

29-vuotiaana kunnanjohtajaksi

Työskenneltyään kuusi vuotta Keuruun sosiaalisihteerinä 1955-1961 Lovén siirtyi Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimistoon. Pesti jäi reilun kesän mittaiseksi, sillä Lovén valittiin 29-vuotiaana Keuruun kunnanjohtajaksi. Viiden Keuruu-vuoden jälkeen Lovén siirtyi kesäkuussa 1966 johtamaan Jyväskylän maalaiskuntaa.

Jyväskylän kaupunginjohtajan virassa Jaakko Lovén aloitti vuoden 1975 alussa. Eläkkeelle hän jäi syksyllä 1994 ja seuraajaksi valittiin Keravan kaupunginjohtaja Pekka Kettunen.

Jaakko Lovén johti Jyväskylän kaupunkia liki 20 vuotta.
Jaakko Lovén johti Jyväskylän kaupunkia liki 20 vuotta.Jyväskylän kaupungin arkisto

Päätöiden ohella Lovénilla oli runsaasti luottamustoimia. Hän vaikutti johtotehtävissä muun muassa Suomen Kunnallisliitossa, Suomen Kaupunkiliitossa, Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissä, Alvar Aalto -seurassa, Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja Suomi-Neuvostoliitto seurassa.

Tasavallan Presidentti myönsi Lovénille kaupunkineuvoksen arvonimen ja Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin vuonna 1994. Jyväskylä-mitali numero 17 luovutettiin hänelle joulukuussa 1998.

Lovén tunnettiin niin kulttuurin kuin urheilunkin ystävänä. Vuosien varrella hän harrasti muun muassa jääkiekkoa JYPissä ja pesäpalloa Jyväskylän Kirissä.

Kuntaliitoksen vahva kannattaja

Jaakko Lovén kannatti näkyvästi Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan liitosta, mutta työuransa loppuvaiheessa hän alkoi suhtautua liitokseen pessimistisesti. Eläkkeellelähtöhaastattelussa syyskuussa 1994 Lovén totesi, että edellisenä viikonloppuna pidetty kaupungin ja maalaiskunnan yhteinen kuntaliitosseminaari osoitti liitosvastaisten asenteiden olevan todella syvällä. Kunnallishallinto nähtiin edelleenkin vain paikallistason kysymysten ratkaisijana.

– Menestyäkseen Jyvässeutu tarvitsee kuitenkin yhteyksiä maakunnallisella, valtakunnallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Yhteyksien luominen on kunnallishallinnon tehtävä. Tämä ei onnistu kuin yhdistämällä kaikki resurssit, linjasi Lovén.

Lovén totesi, että valtionhallinto ohjaa kuntia jo nyt voimakkaasti, joten sillä pitäisi olla myös mahdollisuus puuttua kuntajaotuksiin - myöskin Jyvässeudulla.

– Silloin olemme tekemisissä tietysti pakkoliitosajattelun kanssa. Äärimmäisissä tapauksissa, jos ei järjellisin perustein voida liitoksia tehdä, niin täytyy jonkun korkeamman määrätä miten eletään.

Jaakko Lovénin läksiäiset Jyväskylän kaupungintalolla syyskuussa 1994.
Jaakko Lovénin läksiäisissä 1994 olivat mukana muun muassa Meeri Sahi (vas), Marketta Karpio ja Pentti Sahi.Jyväskylän kaupungin arkisto

Kaupunginjohtajana Jaakko Lovén teki jo alusta pitäen selväksi mikä on kaupunginjohtajan rooli ja mitkä asiat kuuluvat poliitikoille. Kaupunginjohtajan tehtävänä oli esitellä asiat ja poliittisen kentän tehtävänä päättää poliittiset ratkaisut. Tässä työnjaossa ei Lovénin mukaan ollut ristiriitoja. Lovénin seuraaja Pekka Kettunen korosti kaupunginjohtajan roolia Lovéniakin selvemmin.

Vaihtelu virkistää luottamusmiehissäkin

Lähtöhaastattelussaan Jaakko Lovén peräänkuulutti verenvaihtoa myös luottamusmieshallintoon. Olihan hänelle läksisäispuhetta pitämässä sama Pentti Sahi, joka oli Lovénia vastaanottamassa virkaan 20 vuotta aiemmin.

– Verenkierto poliittisessa elämässä on perusteltua, jopa perustellumpaa kuin virkamieshallinnossa. Kun puhutaan esimerkiksi kaupunginjohtajien määräaikaistamisesta niin aivan yhtä hyvin määräaikaistamista voisi olla myös kaupunginhallitusten jäsenissä. Valtuutetuille ei voi rajoituksia antaa, koska valtuusto toteuttaa kansalaistahtoa, aprikoi Lovén..

Kulttuuriväelle testamenttinaan Lovén sanoi syksyllä 1994, että Jyväskylä saa vielä joskus konserttitalon ja taidekeskuksen. Parhaaksi konserttitalon paikaksi hän listasi Lutakon alueen ja toiseksi parhaaksi paikaksi Kilpisen- ja Vapaudenkadun niin sanotun Reimarin kulman.