Lapin naapurissa Barentsinmerellä Norja ja Venäjä ovat tällä vuosituhannella onnistuneet sopimaan merirajasta ja kalastuksesta. Viimeksi viime viikolla sovittiin ensi vuoden turskakiintiöistä.

Ensi kuussa maiden odotetaan sopivan yhteistyöstä öljy- ja kaasuvarantojen etsinnässä.

Kirkkoniemessä (norj. Kirkenes) ilmestyvän uutissivuston Barents Observerin mukaan kalastussovun kulissien takana asioihin ovat puuttuneet Venäjä sotilasviranomaiset.

BO:n mukaan Venäjän Pohjoinen laivasto on rajoittanut sekä norjalaisten että venäläisten kalastusalusten toimintaa Venäjän talousvesillä. Venäjän vaatimuksesta sen puolustusministeriön edustajan pääsy Norjan merentutkimusalusten kannelle on ehto norjalaisten tutkimuspurjehduksille Venäjän vesillä.

Sotaklusterien nousukausi näkyy myös Pohjolassa

Sotilaspuolella Venäjän uhoavat sotaharjoitukset ovat lisänneet arvioita Kremlin arvaamattomuudesta. Harjoitusten kasvu on nähty myös Jäämerellä.

Tänä syksynä Venäjän Pohjoinen laivasto ja Tyynenmeren laivasto ovat tehneet Barentsin alueella useita kokeita mannerten välisillä ohjuksilla. Pisin laukaus ammuttiin Barentsinmereltä lähes 6000 kilometrin päähän Kamtsatkan niemimaalle Venäjän Kaukoitään.

Venäläisen asiantuntijan mukaan Venäjän pohjoinen varustelu ja läsnäolon lisääminen ovat tarpeen turvallisuuden parantamiseksi. Professori Lev Voronkov Moskovan valtiollisesta kansainvälisten suhteiden instituutista MGIMOsta sanoo, että rajojen valvonta ja luonnonvarojen käytön seuranta ovat tarpeen.

– Meidän pitää rakentaa etsintä- ja pelastuskeskuksia ja parantaa navigaation turvallisuutta. Merirosvous on estettävä. Aivan päällimmäisenä Venäjän Pohjoisen laivaston ja Tyynenmeren laivaston yhteyksiä on kehitettävä, sanoo professori Lev Voronkov MGIMO:sta.

Voronkov luettelee Arktisen neuvoston saavutukset etsintä ja pelastustoiminnassa, öljyntorjunnassa ja viimeisimpänä Yhdysvalloissa pidetyn tieteellisen yhteistyökokouksen.

Arktinen yhteispeli jopa tiivistynyt

Myös länsi tehostaa läsnäoloaan Barentsinmerellä. Esimerkiksi Norjan Vuoreijaan tulee loppuvuodesta Yhdysvalloista entistäkin tehokkaampi tutka vahtimaan Venäjää. Norjan uusi tiedustelulaiva Marjata aloitti äskettäin valvonnan Barentsinmerellä. Ne ovat keskeinen osa Norjan hallinnoimaa sotilastiedustelua.

Jäämerelläkin näkyvästä sotilasklusterien korkeasuhdanteesta huolimatta everstiluutnantti Tormod Heier Norjan maanpuolustuskorkeakoulusta kiistää ykskantaan että Arktisella alueella olisi uusi kylmä sota.

– Ehdottomasti ei. Venäjä on rakentava kumppani hyvin monissa asioissa. Ainoastaan kapealla sotilassektorilla on tietynlaista sanailua ja keskinäinen sotilaallinen yhteistyö on keskeytetty, sanoo everstiluutnantti Tormod Heier.

Suomessa asiantuntijoilta on kuultu samansuuntaisia kantoja Arktisesta yhteistyöstä. Esimerkiksi Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova arvioi äskettäin Yleisradiolle Moskovassa, että Krimin ja Itä-Ukrainan kriisien keskellä Arktisen neuvoston yhteistyö on tiivistynyt nykyisen puheenjohtajamaan Yhdysvaltain vetämänä.

Ensi keväänä Suomesta tulee neuvoston puheenjohtaja kahdeksi vuodeksi.