Mitä jos Neuvostoliitto ei olisikaan hajonnut, miettii Valdai-klubi Venäjällä salaisessa kokouksessaan

"Venäjän Davosiksi" kutsutun klubin tapaaminen kokoaa tutkijoita ja poliitikkoja, jotka käyvät salaisia keskusteluja maailman tilasta. Tänä vuonna kokous on Sotšin vuoristossa, eristyksissä muulta maailmalta.

Yle maailmalla: Moskova
Mitä jos Neuvostoliitto ei olisikaan hajonnut, oli yksi Valdai-klubin teemoista.
"Mitä jos Neuvostoliitto ei olisikaan hajonnut", on yksi Valdai-klubin tämän vuoden teemoista.Kerstin Kronvall / Yle

Matka Valdai-klubin kokouspaikalle antaa mahdollisuuden ihailla Sotšin ruskan värittämää vuoristomaisemaa, sillä siirtyminen tapahtuu kahdella hiihtohissillä.

Kulkutapa alleviivaa klubin eristyneisyyttä: keskustelut ovat salaiset. Lisäksi ne ovat tärkeät, niistä nimittäin raportoidaan suoraan Kremliin.

Ensimmäisen istunnon tiistaina avannut klubin puheenjohtaja Andrei Bystritski totesi maailman muuttuneen niin, ettei voi tietää, miltä yhteiskuntarakenteet tulevaisuudessa näyttävät.

– Haluamme ymmärtää, miten pitää toimia, jotta huominen ei olisi onneton. Tai vielä mieluummin: jotta huominen olisi parempi kuin tämä päivä, Bystritski sanoi.

Sumuiset vuoret ympäröivät keskusteluklubin osallistujia.
Sumuiset vuoret ympäröivät keskusteluklubin osallistujia.Kerstin Kronvall / Yle

Paikalla myös presidentti Halonen

Valdain keskustelukerho aloitti toimintansa tapaamisella Valdaijärven lähistöllä Moskovan luoteispuolella vuonna 2004. Kolme vuotta sitten se siirsi vuosittaisen tapaamisensa Sotšiin.

Tavoitteena on käydä mahdollisimman korkean tason keskusteluja maailmanpolitiikasta ja siihen liittyvistä ongelmista.

Tänä vuonna nelipäiväiseen tapahtumaan osallistuu 137 ihmistä 35 maasta. Osallistujat ovat tutkijoita ja poliitikkoja. Kaksi kolmasosaa heistä on ulkomaalaisia, heidän joukossaan presidentti Tarja Halonen Suomesta ja Itävallan entinen presidentti Heinz Fischer.

Tapaamisten ohjelma (siirryt toiseen palveluun) pidetään osittain salaisena. Kaikki keskustelut käydään niin, etteivät edes paikalle kutsutut toimittajat pääse neuvottelutiloihin, vaan voivat tavata osallistujia vasta keskustelujen jälkeen.

Vielä avajaispäivänä järjestäjät eivät suostuneet kertomaan, osallistuuko presidentti Vladimir Putin tänä vuonna. Toisaalta olisi suuri yllätys, ellei Putin tulisi 13:nteen vuositapaamiseen, kun hän on käynyt kaikissa edellisissä.

Valdai-klubi on tuttujen tutkijoiden tapaamispaikka.
Valdai-klubi on tuttujen tutkijoiden tapaamispaikka.Kerstin Kronvall / Yle

"Tulevaisuus alkaa tänään" – yhtenä teemana geopolitiikka

Tämän vuoden ohjelman nimi on suomennettuna "Tulevaisuus alkaa tänään – tulevan maailman ääriviivoja".

Teemoiksi on valittu muun muassa kansainväliset suhteet, geopolitiikka, talous, teknologia, väestötilanne ja muuttoliike. On myös kaksi alueellista teemaa, Eurooppa ja Lähi-itä.

Klubin tieteellistä työtä johtava Fjodor Lukjanov sanoi tiedotustilaisuudessa Moskovassa lokakuun alussa, että maailmanpolitiikan tilanne on liikkumassa kohti vallankumousta. Hän lainasi Leninin sanoja: "Alemmat eivät halua elää kuten tähän asti, ja ylemmät eivät osaa johtaa uudella tavalla".

Valdai-klubin puheenjohtaja Andrei Bystritski ja tutkimusjohtaja Fjodor Lukjanov avajaisjuhlassa.
Valdai-klubin puheenjohtaja Andrei Bystritski ja tutkimusjohtaja Fjodor Lukjanov avajaisjuhlassa.Kerstin Kronvall / Yle

Yle tapasi Lukjanovin Valdai-klubin avajaisissa Sotšissa.

– On hyvä, että on edes jokin paikka, jossa eri mielipiteitä voi ilmaista riitelemättä kylmän sodan ollessa ovella, Lukjanov sanoi.

Kremlin kellosta avoimeen keskusteluun

Valdai-klubi nauttiikin arvostusta, koska sen keskusteluihin ei kutsuta ainoastaan samaa mieltä olevia. Mukana on myös esimerkiksi Kremlin politiikalle kriittisiä tutkijoita.

Yhdysvaltalainen professori Robert Legvold Columbian yliopistosta kehuu Valdai-klubin kehitystä. Hänen mukaansa se oli alussa puhtaasti Kremlin projekti. Silloin tarkoituksena oli välittää ulkomaalaisille Venäjän vallanpitäjien viestiä.

– Tilanne on muuttunut ratkaisevasti, ja nykyisin kuullaan kovaakin kritiikkiä Venäjän poliittista linjaa vastaan, Legvold sanoo.

"Mitä jos Neuvostoliitto ei olisikaan hajonnut"

Tänä vuonna ensimmäisen keskustelun teemana oli "Mitä jos Neuvostoliitto ei olisikaan hajonnut (siirryt toiseen palveluun)". Tähän tilaisuuteen, johon alustuksen oli kirjoittanut Valdai-klubin ohjelmajohtaja, professori Oleg Barabanov, ei toimittajia missään vaiheessa päästetty.

Tutkimusjohtaja Fjodor Lukjanovin mukaan teema oli leikkimielinen: Valdai-klubin tarkoituksena oli huomioida, että tänä vuonna on kulunut 25 vuotta Neuvostoliiton hajoamisesta.

Sotšin rantakadulla Neuvostoliiton hajoamiseen ei tunnu kukaan suhtautuvan leikkimielisesti.

Ihmiset nauttivat työpäivän päätteeksi syysilmasta Mustan meren äärellä.
Ihmiset nauttivat työpäivän päätteeksi syysilmasta Mustanmeren äärellä.Kerstin Kronvall / Yle

Kaikki Ylen haastattelemat uskovat, että ihmisten välinen kanssakäyminen olisi ystävällisempää, jos Neuvostoliitto olisi vielä olemassa. Näin sanovat niin nuoret kuin vanhatkin.

– Silloin ei huijattu toisia ja käytiin kylässä naapureilla, muistelee Aleksandr Andrašuk, jolle ei tule mieleen mitään kielteistä neuvostoajalta.

Kukaan kadulla haastatelluista ei ollut kuullut Valdai-klubista.