Miten Suomen asekauppaa on valvottu? – lisätietoa loppuviikosta

Eduskunta on saamassa lisätietoa Lähi-itään ja keskiseen Aasiaan tehdyistä asekaupoista. Lisätietoa kaivataan muun muassa Turkmenistanin ja Uzbekistanin kaltaisten maiden tilanteesta.

Kotimaa
SAKO TRG:n uusin malli.
SAKO TRG tarkkuuskivääri.Yle

Asekaupoista Saudi-Arabiaan, Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin on luvassa lisätietoa jo loppuviikosta. Eduskunnan valiokunnista muun muassa ulkoasiainvaliokunta kaipaa tietoa kohdemaista ja kaupanteon perusteista.

Suomen asekaupat nousivat esille, kun tutkimusverkosto SaferGlobe kertoi asevientiraportissaan Suomen tärkeimmäksi aseteollisuuden vientikohteeksi nouseen Lähi-idän. Aiemmin aseita vietiin eniten Euroopan unionin alueelle. Ongelmana verkosto pitää myös sitä, että nyt annettujen vientilupien myötä aseita on saanut viedä esimerkiksi Keski-Aasian diktatuureihin kuuluviin Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin.

Nyt halutaan tietää, kuinka poliittinen tilanne kohdemaissa on muuttunut, miten kauppoja on valvottu ja miten pyritään estämään aseiden "valuminen" muille kuin niitä ostaneille viranomaisille.

– Näitä tietoja uskon meidän saavan valiokuntaan perjantaina, kertoo ulkoasiainvaliokunnan keskustalainen jäsen Mikko Savola Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva huomautti haastattelussa, kuinka vaikeaa on tietää aseiden siirtyminen ostajalta eteenpäin kaupanteon jälkeen.

– On hyvin vaikea tietää, kun ostajana on viranomaistaho, mihin se seuraavaksi johtaa, kun siellä käydään maan sisällä kauppaa, Kanerva muistutti tilanteen epäselvyydestä.

Lisäongelmia aiheuttaa myös se, että kun ostajataho antaa apua naapurivaltiolle. Miten kontrolloidaan silloin, ettei aseita tuolloin käytetä esimerkiksi siviilejä vastaan?

Paavo Arhinmäki (vas.) muistutti myös siitä, että vaikka ostaja on viranomaistaho, niin se saattaa käyttää aseita opposition tai vähemmistöjen hiljentämiseen.

– Moraalinen vastuu on silloin kova, hän huomautti.

Arhinmäki pitää ongelmana myös sitä, että ensin Suomi antaa alueilla humanitaarista apua kriisien ratkaisemiseksi, mutta sitten tavallaan lisää niitä myymällä samoihin maihin aseita.

Samalla Arhinmäki toisti kantansa, jonka mukana Suomen pitäisi kieltäytyä myymästä aseita sotaakäyviin maihin. Keskustelussa hän mainitsi Saudi-Arabian ja Jemenin esimerkkeinä.

Sipilän hallitusta ei voi yksin nostaa tikunnokkaan

Kansanedustajien mukaan Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus ei yksin ole vastuussa aseviennin lisäämisestä nyt esillä oleviin maihin.

Osa kaupoista tai vientiluvista on myönnetty jo edellisten hallitusten aikana. Esimerkiksi kranaatinheitinjärjestelmien myyntilupa Saudi-Arabiaan annettiin jo vuonna 2011.

– Ei minulla ole mitään suojelutavoitetta puhua puolustusministeri [Jussi] Niinistön (ps.) ja Sipilän puolesta. Vientiluvat on annettu jo kauan aikaa sitten. Siksi en nostaisi Sipilän hallitusta tikunnokkaan, Ilkka Kanerva muistutti haastattelussa.

Myös Paavo Arhinmäki sanoi, ettei Sipilän hallitus ole kokonaan vastuussa asekauppojen lisääntymisestä.

– Pääministeri Sipilä on osittain oikeassa, kun hän sanoi, ettei ole muuttunut, mutta osittain väärässä, koska tämä on kasvanut ja painottunut Lähi-itään.