Kavereiden jakamat selfiet jylhistä maisemista vetävät kansallispuistoihin väkeä – roskapusseja jätetään puistoon

Repoveden kansallispuistossa on kävijöitä enemmän kuin koskaan. Roskaaminen ja ihmissumput kohteissa haittaavat kuitenkin osaltaan luontokokemusta.

kansallispuistot
roskia metsässä
Katja Halinen / Yle

Repoveden kansallispuiston kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuosi toisensa jälkeen. Viime vuonna kirjattiin ennätykselliset reilu 140 000 käyntiä. Tänä vuonna voidaan rikkoa jälleen uusi ennätys.

– Voidaan olla jo lähellä 150 000 käyntiä, arvioi Metsähallituksen suunnittelija Aarno Tervonen.

Repoveden kansallispuisto valittiin 2012 vuoden retkikohteeksi, mikä nosti yhtenä sysäyksenä kävijämääriä. Niistä luvuista ollaan noustu yli kolmanneksella ylöspäin.

Parkkipaikat ovat olleet ajoittain ihan täynnä autoja.

Pentti Kesäniemi

"Täysi hässäkkä päällä"

Nyt puistolla on käsillä jälleen uusi kävijäryntäys. Syys- ja lokakuussa Repoveden kansallispuistossa käy vielä yleensä yli kymmenen tuhatta henkeä.

– Tällä lomaviikolla on ollut täysi hässäkkä päällä. Parkkipaikat ovat olleet ajoittain ihan täynnä autoja, kuvailee luontovalvoja Pentti Kesäniemi.

Myös vähäsateinen syksy on näkynyt kävijämäärien kasvuna. Ihan kokonaan puisto ei hiljene senkään jälkeen.

– Talviaikana patikoitsijoita on ollut melko pitkilläkin kävelyosuuksilla, vaikka lunta on ollut paikoin reilustikin, sanoo Metsähallituksen suunnittelija Aarno Tervonen.

Vähälumiset talvet ovat voineet innostaa aktiivisemmin luontoon. Talviaika kerää muutamia tuhansia kävijöitä, joten isot massat saadaan edelleen liikkeelle kesäisin.

Välillä jonkin kiven takaa paljastuu jätepusseja, mitkä on piilotettu sinne.

Pentti Kesäniemi

Isoilla kävijämäärillä myös lieveilmiönsä

Massojen kasvu tuo kuitenkin omat lieveilmiönsä. Tämä näkyy suosituimpien kohteiden jonoina, roskaisuutena ja koirien jätepussien jättämisenä metsään.

– Tälläkin hetkellä on kymmenen kuution astia jätettä kertynyt maastosta, sanoo Kesäniemi.

Roskaamisen määrä ei ole kuitenkaan suhteessa seurannut kävijämäärän kasvua. Puiston aloitukseen verrattuna Kesäniemi arvelee sen jopa vähentyneen. Ihmiset alkavat hänen mukaansa oppia olemaan sotkematta luontoa – ainakin enemmistö.

– Välillä jonkin kiven takaa paljastuu jätepusseja, mitkä on piilotettu sinne. Linnut ne sitten usein löytävät, hän sanoo.

Kakkapussit pitäisi viedä pois

Yhtenä ilmiönä koiran jätöksiä on kerätty muovipusseihin, mutta jätetty pussit sen jälkeen luontoon.

– Ne pitäisi ehdottomasti viedä pois.

Eniten ongelmia aiheuttavat ruokien muovipakkaukset, foliot ja kertakäyttöastiat. Jos meno olisi jatkunut alkuaikojen tapaan, roskaa saattaisi olla nyt "järkyttävä määrä". Opastaulut ja roskaamiskielto ovat tepsineet, kuin myös Roskattoman retkeilyn periaatteet.

Kävijämäärän jatkuva kasvu on yllättänyt Kesäniemen ja vaikuttanut myös työmäärään.

– Reittien huoltaminen ja muu joudutaan miettimään uusiksi, että työt saadaan tehtyä.

Puistossa sen perustamisesta saakka työskennellyt Kesäniemi on huomioinut kasvavan kävijämäärän myös muun muassa polttopuiden tarpeen kasvuna.

Elämäntapaa halutaan tuoda esille myös luonnon kautta.

Aarno Tervonen

Sijainti ja selfiet tuovat puiston lähelle

Repoveden kansallispuiston etuna on sen hyvä sijainti. Repovesi on Espoossa sijaitsevan Nuuksion kansallispuiston jälkeen Etelä-Suomen toiseksi suosituin luontoretkeilykohde.

– Ympärillä ei ole juurikaan muita kansallispuistoja. Paikka on myös hyvin saavutettavissa, etenkin pääkaupunkiseudulta.

Kävijöitä tuleekin paljon nimenomaan Etelä-Suomesta. Kuitenkin myös ulkomailta saapuu luontoa ihastelemaan yhä useampi.

– He jättävät enemmän rahaa kuin kotimaiset kävijät keskimäärin, sanoo Tervonen.

Eniten ulkomaista kävijävirtaa tulee Venäjältä.

Kouvolan ja Metsähallituksen markkinointi Repoveden edeksi ovat parantaneet kansallispuiston löydettävyyttä. Tulot pitäisi pystyä kuitenkin pitämään paremmin puiston sisällä ja paikallistaloudessa.

Metsähallituksen Tervonen uskoo, että suosioon on vaikuttanut yhtenä tekijänä selfiet riippusillan ja jylhien maisemien luona, jolloin Repovesi näkyy aktiivisesti some-kanavissa. Kävijöiden kuvia on esillä myös Repoveden omilla Facebook-sivuilla.

– Elämäntapaa halutaan tuoda esille myös luonnon kautta, hän sanoo. – ihmiset haluavat kuvata luontoa ja itseään kännykällä.

Suosituimpia paikkoja joudutaan kestävöittämään esimerkiksi murskeella.

Aarno Tervonen

Kansallispuistot kiinnostavat kaikkialla Suomessa

Elokuun loppuun mennessä puistossa oli tehty lähes 110 000 käyntiä. Määrä oli viitisen tuhatta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Repoveden kansallispuisto nouseekin nykyään kuudenneksi suosituimmaksi Suomen kaikista kansallispuistoista.

Tervosen mukaan kansallispuistojen ja luontokohteiden kävijämäärät ovat kauttaaltaan koko maan laajuisesti kasvaneet. Näin myös Nuuksion, Kolin kuin Repovedenkin kohdalla.

– Nuorena kansallispuistona olemme tällä hetkellä kovimmassa kasvussa, sanoo Tervonen.

Pohjoisten kohteet, kuten Pallas-Ylläs ja Oulanka, ja Nuuksio etelässä ovat Tervosen mukaan "varmoja kohteita".

Suosituin retkeilyaika Repovedellä on edelleen heinäkuu. Silloin etenkin Lapinsalmen riippusillalla ja Ketunlossilla kulkevat joutuvat helposti ruuhkaan. Ne ovat puiston suosituimmat paikat.

– Kuormitus tulee helposti tietyille kohteille. Suosituimpia paikkoja joudutaan kestävöittämään esimerkiksi murskeella. Ei olla kuitenkaan vielä äärirajoissa, kuormistus tulee sysäyksittäin.

Yksi sellainen on Lapinsalmen sisääntulo, jota Ketunlenkki helpottaa ihmisten lähtiessä kiertämään kahteen suuntaan.