Hyppää sisältöön

Pieneen kylään rakennetaan viemärit ja kadut – asukkaat kauhuissaan: "Emme halua tänne mitään"

Kotkassa sijaitsevan Munsaaren asukkaat kapinoivat kunnallistekniikkaa vastaan. Kuntaliitossa reaktiota pidetään poikkeuksellisena.

Munsaaressa on päätien lisäksi vain pieniä hiekkakujia. Kuva: Satu Krautsuk / Yle

KOTKA Munsaareen johtaa tie, jonka varrelle on ripoteltu vanhanaikaisia, puisia omakotitaloja. Tien päässä on kääntöpaikka ja bussipysäkki. Aukiolta haarautuu pieniä hiekkakujia, joita pitkin Marja Hietanen apureineen on kiertänyt keräämässä nimiä adressiin.

Nämä kujat ovat joutumassa vasaran alle – ja sitä valtaosa asukkaista vastustaa tiukasti. Kotkan kaupunki aikoo rakennuttaa Munsaareen kunnallistekniikan.

– Emme halua tänne mitään katuja tai viemäreitä. Kalastajakylämäisyys ja kaunis, vanha rakennuskulttuuri katoaa muuten kokonaan. Miljöön arvo häviää, Hietanen sanoo.

Onko ajatuksena tehdä tästä joku rikkaiden mesta pakottamalla asukkaat kunnallistekniikkaan?

Marja Hietanen

Nimilista on pitkä, siihen on saatu allekirjoitukset 50 talosta. Maisemien katoamisen lisäksi munsaarelaisia kismittävät jätevesiviemäristön rakennuskustannukset. Kymen Veden mukaan rakentaminen vaikeaan maastoon on huomattavasti tavanomaista kalliimpaa, minkä vuoksi asukkailta perittäisiin 2,5-kertaiset liittymismaksut.

– Jotkut ovat sanoneet, että jos suunnitelmat toteutetaan, he joutuvat myymään paikkansa. Onko ajatuksena tehdä tästä joku rikkaiden mesta pakottamalla asukkaat kunnallistekniikkaan? Emme me suostu siihen, Hietanen linjaa.

Toivoton tehtävä?

Munsaari sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Kotkan keskustasta. Palveluja sielllä ei juuri ole. Tien varrella oli ennen iso kioski, mutta sen tilalle on hiljattain avautunut pizzeria. Kuntaliitosta arvioidaan, että asukkailla on edessään melko toivoton tehtävä.

– Se jää varmasti lähinnä kiusanteoksi päättäjille. Valittamalla voi toki hidastaa prosessia, toteaa yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta.

En ole törmännyt tällaiseen aiemmin.

Paavo Taipale

Kapinaa hankaloittaa se, että asemakaava alueelle on laadittu jo kaksi vuotta sitten.

– Kun asemakaava on saanut lainvoiman, asia on siltä osin selvä. Kunnalla on velvollisuus hoitaa alueelle asianmukainen vesihuolto ja katuverkosto.

Usein haja-asutusalueilla otetaan kunnallistekniikka vastaan ilolla. Taipaleen mukaan kapinointi sitä vastaan on harvinaista etenkin siinä vaiheessa, kun päätökset on jo tehty.

– En ole törmännyt tällaiseen aiemmin. Voi olla, että joitakin yksittäisiä tapauksia on ollut, mutta ei se kovin tavanomaista ole.

Munsaaren "keskuksessa" on bussipysäkki ja autojen kääntöpaikka. Kuva: Satu Krautsuk / Yle

"Imbesilliä"

Suurin osa Munsaaren asukkaista on tyytyväisiä nykyiseen jätevesihuoltoon. Asukkailla on omat maahan kaivetut säiliönsä, jotka tyhjennetään tarpeen mukaan.

– Autot käyvät tyhjentämässä säiliöt ja asukas maksaa sen itse. Näin on pärjätty hyvin, Marja Hietanen sanoo.

Uusi jätevesilaki tosin laittaa painetta rantatonteille, mutta Hietasen mukaan se on ratkaistavissa muilla keinoilla.

– Monet suunnittelevat jo sähkö- tai kompostikäymälöitä, jolloin raskasta kunnallistekniikkaa ei tarvita ollenkaan.

Jätevesiviemäristöön liittyminen maksaisi esimerkiksi 200-neliöiselle kiinteistölle 4 200 euroa. Vielä typerämpänä ajatuksena Hietanen pitää kaavailtuja hulevesiviemäreitä.

– Se on ihan imbesilli ajatus, että saaressa alettaisiin kerätä sadevesiä. Siihenkin verkostoon liittyminen maksaa melkein 1 000 euroa.

Autot käyvät tyhjentämässä säiliöt ja asukas maksaa sen itse. Näin on pärjätty hyvin.

Marja Hietanen

Vastahankaa myös kaavalle

Munsaarta yritettiin kaavoittaa jo 90-luvulla, mutta tuolloin hanke kaatui saarelaisten vastustukseen. Vastustus oli kovaa myös kaksi vuotta sitten, ja nyt viemäriverkoston tuomat negatiiviset vaikutukset ovat saaneet saarelaiset katumaan koko hanketta.

Pieni osa heistä kuitenkin haluaisi jätevesijärjestelmään liittyä. Sen Hietanen suokin, mutta tietyin ehdoin.

– Tänne voisi tehdä muutamalle talolle pumppaamot, mutta ei niitä voi väkisin tunkea joka torppaan ja taloon.

Hietanen on seurannut murheellisena toisen perinteisen kalastajakylän, Tiutisen, muuttumista kunnallistekniikan myötä.

– Olen käynyt katselemassa siellä entisiä kujia. Aidat ja pensasaidat ovat kadonneet ja kujista on tullut leveitä teitä.

Kotkan kaupunki ja Kymen Vesi ovat järjestämässä asukkaille kuulemistilaisuutta lähiaikoina.

.
.