Työmarkkinoilla pärjää, kun vaihtaa alaa notkeasti – Jani Salo toivoo, että viisi kertaa riittää

Kun työpaikka on lähtenyt alta, Jani Salo on opiskellut uuteen ammattiin. Tietä kondiittoriopiskelijasta sähköasentajaksi on siivittänyt myös uteliaisuus.

Kotimaa
Sähkö- ja automaatioasentaja Jani Salo
Sähkö- ja automaatioasentaja Jani SaloYle

Alajärveläinen Jani Salo valmistui viime kuussa sähkö- ja automaatioasentajaksi Ähtärin Sedusta. 36-vuotiaan miehen työ- ja koulutusura on poikkeuksellisen vaihteleva.

Salo on opiskellut tähän mennessä jo viittä alaa ja toiminut sitäkin useammissa ammateissa. Ammatin vaihtaminen on ollut pakon sanelemaa. Opintielle Salo on lähtenyt aina töitä saadakseen.

– Maailma muuttuu niin nopeasti. Siinä on muututtava mukana.

Salo valitsi sähköalan

Nuorena Salo aloitti opiskelut leipuri-kondiittoriksi, mutta ne opinnot jäivät kesken, kun Salo totesi, että leipominen sopii hänelle paremmin harrastukseksi kuin ammatiksi. Seuraavaksi Salo kouluttautui vartijaksi.

– Vartijan ammattitutkinnon suoritettuani toimin vahtimestarina, lentokentällä turvatarkastuksissa ja kolme vuotta baareissa eri tehtävissä.

Alajärvelle muutettuaan Salo hankkiutui puusepäksi.

– Kun yritys lomautti, päädyin ajamaan taksia ja seuraavaksi kouluttauduinkin muovialalle ja sain töitä yrityksestä, jossa valmistettiin routaeristeitä.

Sitten iski talouslama, Salo lomautettiin ja irtisanottiin. Taas piti löytää uusi polku. Työvoimatoimisto tarjosi metallialan koulutusta, mutta Salo piti päänsä ja lähti opiskelemaan sähköalaa. Hän uskoo löytävänsä alalta töitä pitkäksi aikaa.

– Kun omakotitaloasukas joutuu pari kuukautta odottamaan sähkömiestä, alalla täytyy olla töitä, päätteli Salo.

Salo ei maalaa jatkuvasta uudelleenkouluttautumisesta ja ammatin vaihtamisesta kuitenkaan pelkästään ruusuista kuvaa.

– Itsensä motivoiminen tulee vähitellen vaikeammaksi ja jossakin tulee varmasti raja vastaan myös uusien asioiden omaksumiselle. Olenkin sanonut, että toivottavasti ei tarvitse vielä lääkäriksikin opiskella, Salo naurahtaa ja huomauttaa, että lääkäreillehän kyllä töitä olisi.

Toistaiseksi Salolla on opiskeluintoa riittänyt ja hän uskoo, että riittää jatkossakin, jos tilanne sitä vaatii. Motiiviksi on riittänyt se, että pienten lasten isän on hankittava leipää perheelle.

Aikuisena opiskelemista tuetaan

Salo kiittelee ammatillisen koulutuksen nykykäytäntöjä. Ne tukevat aikuisena opiskelemista.

Opiskelusuunnitelmat ovat yksilöllisiä. Aiemmin töissä, harrastuksissa tai muissa opinnoissa hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Opinnot voi useissa tutkinnoissa aloittaa joustavasti lukuvuoden aikana ja aikuiset voivat opiskella nuorten kanssa samoissa ryhmissä.

– Olen tehnyt paljon töitä työmailla, ja opettajat ovat antaneet tehdä asiakastöitä. Aikuisten koulutus on paljon joustavampi, vaikka teoriaa opiskelin nuorten kanssa. Täysin heidän tahtiinsa en voinut edetä, sitä ei perheellisen talous kestä.

Salo on ollut jo muutaman kuukauden töissä telealan yrityksessä ja töitä tuntuisi nyt riittävän. Salo ei valita, vaikka työpäivät kännykkämastohommissa venyvät välillä pitkiksi.

– Avoimuus ja uteliaisuus ovat saaneet minut aina avaamaan uuden oven. Aina uuden työn aloittaessani olen asennoitunut sillä tavoin, että tätä työtä voisin tehdä eläkkeelle saakka, sanoo Salo.

Jani Salo myöntää olevansa hyvä esimerkki siitä, minkälaisella asenteella nykytyömarkkinoilla pärjää. Pitää olla valmis muuttumaan ja muuttamaankin. Salo painottaa kuitenkin, että kysymys ei ole pelkästään asenteesta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta opiskella kerta toisensa jälkeen uuteen ammattiin.